Ruoan tuotannossa käytettävien torjunta-aineiden ei ole tarkoitus päätyä lautaselle asti. Jäämiä valvovat viranomaiset, mutta niiden määrää voi yrittää itsekin minimoida.
Torjunta-aineita eli kasvinsuojeluaineita käytetään pelloilla tai puutarhoissa kasvitauteja, tuhoeläimiä ja rikkakasveja vastaan. Kemiallisilla aineilla sekä mikrobien tai virusten kaltaisilla elävillä organismeilla voidaan myös säädellä kasvin kasvua tai säilyvyyttä sadonkorjuun jälkeen.
Syynä aineiden käyttöön on sadon tuoton ja laadun maksimointi. Ilman niitä maataloustuotannon taso tuskin olisi nykyisellään. Toisaalta on mahdollista, että aineiden jäämiä päätyy myös kuluttajan lautaselle.
Todennäköisimmin kasvinsuojeluaineiden jäämiä löytyy hedelmistä, marjoista ja vihanneksista. Tyypillisesti määrät ovat kuitenkin erittäin vähäisiä, alle miljoonasosa tuotteen painosta. EU:n asettamat sallitut enimmäismäärät ylittää valvonnassa kolme–kuusi prosenttia näytteistä.
Eviran tutkimusten perusteella kasvinsuojeluaineet eivät vaaranna kasviksista saatavaa merkittävää terveyshyötyä, ja niiden käyttöä voitaisiinkin Suomessa turvallisesti lisätä ja monipuolistaa. Mikäli ostoskoriin päätyvien tuotteiden torjunta-ainepitoisuudet kuitenkin mietityttävät, riskiä niiden saantiin voi pienentää entisestään pitämällä mielessä muutaman vinkin.
Osta kotimaista
Kotimaisissa tuotteissa löytyy määräysten vastaisia näytteitä harvemmin kuin tuontielintarvikkeissa.
Osta EU:n sisältä
Eviran viimeisimpien tutkimusten perusteella noin 80 prosenttia määräystenvastaisista tuotteista on peräisin EU:n ulkopuolelta.
Osta luomua
Kasvinsuojeluaineiden jäämiä esiintyy vain harvoin luomutuotteissa, sillä niiden käyttö on kielletty luonnonmukaisessa tuotannossa lukuun ottamatta joitakin luonnosta eristettyjä kasvinsuojeluaineita. Lisäksi Eviran viimeisimmissä tutkimuksissa kaikki jäämiä sisältäneet luomunäytteet olivat tuontielintarvikkeita.