Eduskunta aloitti tänään ensi vuoden budjetin käsittelyn. Saimme budjettikirjan viime perjantaina viikonlopuksi tutustumista varten.
Ensimmäinen asia, joka ihmetyttää, on se, että talousarviossa valtion normaalit vuositulot ja esimerkiksi omaisuuserien myyntitulot ovat suloisesti sekaisin. Puhumme myös korjaus- tai kunnossapitovelasta. Tiet, sillat ja kiinteistöt kuluvat, jos niitä ei säännöllisesti korjata. Tämä kuluminen pitäisi ilmetä myös valtion budjetissa. Jos ei taas korjata tarpeeksi, se pitäisi näkyä siirtovelkana. Siirtovelkaa saadaan lyhennettyä, kun korjataan seuraavana vuonna enemmän. Tilinpidossa pitäisi siis näkyä kulumista kuvaava poistoerä. Tällöin voisimme puhua asioista niillä nimillä niin kuin ne oikeasti ovat.
Ehdotan valtiontalouden tilinpitokäytännön muuttamista siten, että eduskunta käsittelee sekä budjetin että tilinpäätöksen yhteydessä myös omaisuuserät eli taseen. Tämä toisi lisää läpinäkyvyyttä valtiontalouteen ja hoitamaton omaisuus, kuten tiestön rapautuminen, tulisi myös näkyviin selkeinä numeroina. Jos emme tee näin, piilovelkaannumme merkittävästi, osin tietämättämme. Tieto luo todennäköisesti myös tuskaa, mutta tosiasioiden tunnustaminen ja selkeät faktat ovat avaimia tilanteen korjaamiseksi. Toivon, että pääministeri Stubb ottaa kantaa ehdotukseeni.
Toinen asia, joka herätti ihmetystä, oli arvio ensi vuoden taloutemme kasvulukemasta, 1,2 prosenttia. Se on melkein prosenttiyksikön enemmän kuin muilla kasvuennusteita tuottavilla laitoksilla. Prosentin ero ennustetun ja toteutuneen kasvun välillä tarkoittaa noin 700 miljoonaa euroa valtion budjetissa. Tästä luvusta 400 miljoonaa euroa on menetettyjä verotuloja ja 300 miljoonaa euroa lisääntyneitä menoja. Lisäksi kahden edellisen vuoden valtiovarainministeriön kasvuennusteet verrattuna toteutuneeseen kehitykseen ovat olleet ylioptimistisia ja ne ovat heittäneet noin 2,5 prosenttiyksikköä.
Juha Sipilä, Keskustan puheenjohtaja ja kansanedustaja