Itäsuomalaisista 15–19-vuotiaista nuorista jopa 80 prosenttia pitää poismuuttoa asuinpaikkakunnaltaan todennäköisenä, kertoo E2 Tutkimus.
Tutkimuslaitoksen toteuttaman tutkimuksen mukaan alle 30-vuotiaista nuorista 62 prosenttia uskoo muuttavansa todennäköisesti pois asuinpaikkakunnaltaan, mutta lähes yhtä suuri osa uskoo muuttavansa alueelle myöhemmin takaisin.
Itä-Suomessa yli kymmenen vuotta asuneista nuorista peräti 70 prosenttia piti paluumuuttoa todennäköisenä.
– Itäsuomalaiset nuoret ovat kovin kotiseuturakkaita. Enemmistö, eli lähes 70 prosenttia heistä tuntee kyselymme perusteella kotiseuturakkautta omaa asuinpaikkakuntaansa kohtaan, kertoo E2 Tutkimuksen asiantuntija Eija Eronen STT:lle.
Monella nuorella vaakakupissa painaa heikko usko työnsaantimahdollisuuksiin omalla asuinpaikkakunnalla. Vain 15 prosenttia vastanneista itäsuomalaisista nuorista kokee hyvien työnsaantimahdollisuuksien toteutuvan asuinpaikkakunnallaan.
– Juuri työmahdollisuuksien puute on tekijä, minkä nuoret kokevat nimenomaan pakottavan poislähtöön, Eronen sanoo.
Kiinnostavaa oli Erosen mukaan myös se, että valtaosa nuorista kokee pystyvänsä olemaan omalla asuinpaikkakunnallaan juuri sellaisia kuin he ovat. Asuinpaikkakuntansa vetovoimaisia piirteitä kuvatessaan nuorten vastauksissa toistuivat koetun turvallisuuden, luonnonläheisyyden ja rauhallisuuden merkitys.
Miehillä huoli yksinäisyydestä
Tutkimuksen mukaan jopa puolet itäsuomalaisista nuorista miehistä pelkää, ettei omalta asuinpaikkakunnalta löydy seurustelukumppania.
Nuorista naisista näin kokee vain 35 prosenttia. Myös huoli yksinäisyydestä on kovempi miehillä kuin naisilla. Naisista reilu puolet kertoi, että heillä on lähellään ystäviä tai kavereita, kun miehistä näin kertoi vain noin kolmannes.
Toisaalta puolet naisvastaajista on huolissaan toimeentulostaan, ja lähes kaksi kolmesta naisesta on huolissaan omasta jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan. Vastaavasti miehistä näin kokee vain noin kolmannes.
Kyselyn perusteella itärajan läheisyys herättää monissa itäsuomalaisissa nuorissa pelkoa, mutta siihenkin liittyy eroja sukupuolten välillä. Naisista rajan läheisyyttä pelkää noin puolet, miehistä vajaa 40 prosenttia. Naisista kuitenkin suurempi osa kokee, ettei rajan läheisyys vaikuta paikallisten elämään millään tavalla.
– Haastatteluissa nuoret keskustelivat Venäjän masinoimista rajanylityksistä, ja moni toi esiin, että ne ovat tehneet Venäjän uhkaa konkreettisemmaksi heidän mielissään, Eronen sanoo.
Enemmistö pitää tulevaisuutta valoisana
Tutkimuksesta myös ilmenee, että lähes kaksi kolmesta itäsuomalaisesta nuoresta uskoo Itä-Suomen valoisaan tulevaisuuteen, eikä sukupuolten tai ikäryhmien välillä ollut havaittavissa sen suhteen juurikaan eroja. Toisaalta vain vajaa puolet nuorista uskoi Itä-Suomessa operoivien yritysten toimintamahdollisuuksiin.
Enemmistön mielestä ilmastoratkaisuihin satsaaminen teollisuudessa ja julkisissa investoinneissa on iso mahdollisuus Itä-Suomelle, ja moni uskoo vihreän siirtymän tuovan mukanaan uusia työpaikkoja Itä-Suomeen.
Hyvän elämän edellytykset Itä-Suomessa -tutkimus tehtiin Nuoret Itä-Suomen tulevaisuuden tekijöinä -hankkeessa.
Tutkimus perustuu kahteen kyselyaineistoon. Kevään aikana kerättyyn kyselyyn vastasi 381 pääasiassa Pohjois- tai Etelä-Karjalassa sekä Kainuussa asuvaa 15–29-vuotiasta. Marraskuussa tehtyyn kyselyyn vastasi runsas tuhat 15–29-vuotiasta nuorta koko Suomesta. Lisäksi raportissa hyödynnetään ryhmähaastatteluita.