Maa- ja metsätalousvaliokunta esittää vesihuollon yksityistämisen estämistä ajavan kansalaisaloitteen hyväksymistä.
Asiaa ajava kansalaisaloite keräsi eduskuntakäsittelyyn vaadittavat tuki-ilmoitukset kahdessa päivässä.
Perusteena on muun muassa vesihuollon kuuluminen yhteiskunnan kriittiseen infrastruktuuriin. Lisäksi valiokunta huomauttaa, että julkisen sektorin vahvuudet palveluiden tuottamisessa liittyvät erityisesti tilanteisiin, joissa voiton tavoittelu ei tuota optimaalista tulosta esimerkiksi kilpailun puutteen vuoksi.
– Ihmis- ja perusoikeuksien varmistamiseksi on tärkeää, että kansallinen lainsäädäntö takaa pinta- ja pohjavesien kestävän käytön, valiokunta kertoo tiedotteessaan.
Valiokunta edellyttää kansalaisaloitteen pohjalta, että valtioneuvosto käynnistää lainsäädännön valmistelun asiasta mahdollisimman pian vesihuoltolainsäädännön uudistuksen yhteydessä. Sillä olisi tarkoitus varmistaa julkisomisteisten vesihuoltotoimintojen säilyminen kuntien omistuksessa ja määräysvallassa.
Kansallinen vesihuoltouudistus on maa- ja metsätalousministeriön kolmivuotinen hanke, joka kestää ensi vuoden loppuun. Siihen liittyvä uudistusohjelma hyväksyttiin huhtikuussa.
Aloite keräsi lähes 90 000 tukijaa
Asiaa ajava Vesi on meidän -kansalaisaloite keräsi eduskuntakäsittelyyn vaadittavat tuki-ilmoitukset aloitteen julkaisun jälkeisenä päivänä viime vuoden helmikuussa.
Yhteensä aloite sai lähes 90 000 allekirjoitusta. Se luovutettiin eduskunnalle saman vuoden maaliskuussa.
Aloitteen syntyä edelsi keskustelu Jyväskylän kaupungin selvityksestä, joka koski vähemmistöosuuden myymistä kaupungin vesi- ja sähkönjakeluyhtiö Alvasta. Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva Ähtäri oli puolestaan harkinnut koko kaukolämpö- ja vesiyhtiön myyntiä.
Puolitoista viikkoa kansalaisaloitteen julkaisun jälkeen Jyväskylä päätti keskeyttää selvityksen tekemisen, koska hankkeella ei ollut edellytyksiä menestyä kaupungin päätöksenteossa.
Vesihuolto kattaa käyttöveden ottamisen, käsittelyn ja toimittamisen sekä käytetyn veden viemäröinnin.