Tuore väitöskirja paljastaa, kuinka suuri vaikutus ruotsalaisilla oli Suomen sisällissotaan ja itsenäisen Suomen asevoimien ensimmäisiin vuosikymmeniin.
Video: Sisällissodan päättymisestä tuli huhtikuussa kuluneeksi sata vuotta.
Eversti (evp) Max Sjöblomin tänään julkaistavan väitöskirjan mukaan ruotsalaisten roolista Suomen asevoimien kehityksessä on puhuttu verrattain vähän.
Sisällissodasta puhuttaessa Venäjältä ja Saksasta haetut vaikutteet ovat jättäneet Ruotsin varjoonsa.
– Jääkäreistä ja toisaalta Venäjällä koulutuksen saaneista puhutaan paljon, mutta on ollut silmiinpistävää, että ruotsalaisista on puhuttu erittäin vähän. Heillä oli valkoiselle armeijalle erittäin suuri merkitys, Sjöblom sanoo.
Päämajassa 15 ruotsalaisupseeria
Sisällissotaan osallistui Sjöblomin mukaan yhteensä yli 1000 ruotsalaista vapaaehtoista. Heistä koottu prikaati oli mukana esimerkiksi Tamperetta vallatessa keväällä 1918.
Vielä keskeisempi vaikutus oli kuitenkin ruotsalaisilla eri esikunnissa toimineilla upseereilla.
– Esimerkiksi Mannerheimin päämajassa toimi yhteensä 15 ruotsalaista. Kaikista keskeisin toimisto, operatiivinen toimisto, pyöri puhtaasti ruotsalaisten vetämänä, Sjöblom taustoittaa.
Operatiivinen toimisto oli vastuussa sotatoimien suunnittelusta ja toimeenpanosta. Toimiston päällikön lisäksi toimistossa työskenteli kolme muuta ruotsalaista upseeria, Aja .