Väitöskirja paljastaa: Ruotsalaisilla oli oleellinen rooli Suomen sisällissodassa – Mannerheimin päämajassa 15 ruotsalaista: "Tästä on puhuttu erittäin vähän"

Video: Sisällissodan päättymisestä tuli huhtikuussa kuluneeksi sata vuotta.

Eversti (evp) Max Sjöblomin tänään julkaistavan väitöskirjan mukaan ruotsalaisten roolista Suomen asevoimien kehityksessä on puhuttu verrattain vähän.

Sisällissodasta puhuttaessa Venäjältä ja Saksasta haetut vaikutteet ovat jättäneet Ruotsin varjoonsa.

– Jääkäreistä ja toisaalta Venäjällä koulutuksen saaneista puhutaan paljon, mutta on ollut silmiinpistävää, että ruotsalaisista on puhuttu erittäin vähän. Heillä oli valkoiselle armeijalle erittäin suuri merkitys, Sjöblom sanoo.

Päämajassa 15 ruotsalaisupseeria

Sisällissotaan osallistui Sjöblomin mukaan yhteensä yli 1000 ruotsalaista vapaaehtoista. Heistä koottu prikaati oli mukana esimerkiksi Tamperetta vallatessa keväällä 1918.

Vielä keskeisempi vaikutus oli kuitenkin ruotsalaisilla eri esikunnissa toimineilla upseereilla.

 – Esimerkiksi Mannerheimin päämajassa toimi yhteensä 15 ruotsalaista. Kaikista keskeisin toimisto, operatiivinen toimisto, pyöri puhtaasti ruotsalaisten vetämänä, Sjöblom taustoittaa.

Operatiivinen toimisto oli vastuussa sotatoimien suunnittelusta ja toimeenpanosta. Toimiston päällikön Gustaf Törngrenin lisäksi toimistossa työskenteli kolme muuta ruotsalaista upseeria, Archibald Douglas, Henry Peyron ja Herman Hultkranz.

Myös komentajatason tehtävissä toimi ruotsalaisia. Kenties tunnetuin heistä oli ylipäällikkö Mannerheimin läheinen ystävä, eversti Ernst Linder.

Ratsastuksen olympiakultaa Pariisissa vuonna 1924 voittanut Linder komensi Suomen sisällissodan loppupuolella tuhansien miesten vahvuista Linderin ryhmää.

Oppia haettiin paljon ja monipuolisesti

Itsenäisen Suomen armeijan instituutioita alettiin kehittää toden teolla sisällissodan jälkeen.

Suomen ja Ruotsin valtiolliset välit olivat viileät 1920-luvun alussa, mutta suhteiden lämmettyä 1920-luvun puolivälissä länsinaapurista alettiin hakea Sjöblomin mukaan runsaasti oppeja.

– Suomalaiset hakivat erittäin paljon, monipuolisesti ja laaja-alaisesti oppia Ruotsista, Sjöblom tiivistää.

– Kun Suomen sotakorkeakoulu perustettiin 1924, kolmen tärkeimmän aineen opettajat tulivat Ruotsista. He käyttivät opetuksessaan suoraan Ruotsin sotakorkeakoulusta saatua materiaalia, Sjöblom mainitsee.

Suomi oli erityistapaus

Sjöblomin mukaan Suomen puolustuslaitoksella oli Ruotsissa erityisasema.

– Suomalaisille annettiin tietoja, joita muut valtiot eivät saaneet, ja suomalaiset pääsivät harjoituksiin ja opintoihin, joihin muut eivät päässeet, Sjöblom toteaa.

Syy ruotsalaisten höveliyteen piili maan oman turvallisuuden vahvistamisessa.

– Ruotsalaiset näkivät, että idästä tuleva uhka olisi järkevää torjua yhteistyössä suomalaisten kanssa, jopa Suomen maanperällä, Sjöblom sanoo.