Nuorille pitäisi opettaa täysin uusia kirjoittamisen tapoja, kertoo filosofian maisteri Outi Kallionpään väitöstutkimus.
Kallionpään mukaan suomalainen koululaitos on reagoinut hitaasti kirjoittamisessa tapahtuneisiin muutoksiin, eivätkä koulukirjoittamisen opetus ja verkkokirjoittamiseen tarvittavat taidot enää kohtaa.
– Kouluissa kirjoitetaan yhä pitkälti käsin ja yksin tuotettavia koulutekstilajeja: aineita ja esseitä. Lähtökohtana tulisi olla se, että kirjoittaminen ei ole enää vain suorittava yksilötaito vaan luovaa ja sosiaalista.
Vaikka osaisi perinteisiä taitoja täydellisesti, verkkokirjoittamisessa se ei Kallionpään mukaan riitä.
– Perinteisiäkin kirjoitustaitoja tarvitaan. Sen yhteydessä tulisi kuitenkin opettaa esimerkiksi miten tekstiä, kuvaa ja ääntä yhdistetään ja mitä pitää ottaa huomioon, kun julkaisee tekstiään internetissä.
Älypuhelin ei tee diginatiiviksi
Kallionpää kumoaa myytin, jonka mukaan kaikki nuoret olisivat nopeita, osaavia ja tekstin tuottamisesta kiinnostuneita tekniikkataitureita.
– Se, että saa älypuhelimen käteensä, ei tee diginatiiviksi. Kotiympäristö vaikuttaa, mutta on nimenomaan koulun tehtävä kannustaa ja antaa taitoja uudenlaiseen kirjoittamiseen.
Erityisen tärkeää olisi Kallionpään mukaan opettaa lapsille ja nuorille, miten keskittyä kirjoittamaan tilanteessa, joka on täysin erilainen kuin ainekirjoitus pulpetin ääressä.
– Verkkokirjoittaminen edellyttää monisuorittamisen ja keskittymisen taitoa kaikessa siinä viriketulvassa. Tätä keskittymisen taitoa ei opi sillä, että kielletään puhelimen käyttö.
Väitöksen mukaan uusien verkkoviestintätaitojen osaamattomuus saattaa johtaa siihen, että tulevaisuuden syrjäytyjiä voivat olla ne nuoret, jotka eivät kykene aktiiviseen osallistumiseen verkossa.
Uusimman luku- ja kirjoitustaitotutkimuksen mukaan jopa yli neljäsosaa 9-luokkalaisista pojista voidaan pitää heikkoina kirjoittajina. Kallionpään mukaan uuden kirjoittamisen käytännöt vaikuttaisivat positiivisesti myös kirjoitustaitojen kehittymiseen.
1:59
