Väitös: Kansa eheytyi vuoden 1918 sisällissodasta luultua nopeammin – juopa kuitenkin säilyi

Vaikka punaiset hävisivät sisällissodan, hämmästyttävästi alle vuoden kuluttua varsinkin SDP käytti merkittävää valtaa erityisesti kuntatasolla. Myös monet työväenliikkeen vanhat tavoitteet toteutuivat muutamassa vuodessa.

– Samaan hengenvetoon pitää lisätä, että juopa voittajien ja häviäjien välillä ei ollut pois pyyhitty. Sota säilyi tärkeimpänä yhteiskunnallisena kokemuksena pitkään, mutta ehdottomasta vastakkainasettelusta siirryttiin yhteiskunnan rakentamiseen enemmän molempien osapuolten ehdoilla, filosofian tohtori Niko Kannisto analysoi.

1920-luvulla toteutui moni tavoite, joita työväenliike oli ajanut jopa parikymmentä vuotta. Näitä olivat parlamentaarinen tasavalta, kunnallisdemokratia, oppivelvollisuus ja uskonnonvapauslaki.

Siuntion hallintojohtajana työskentelevä Kannisto tarkasteli tutkimuksessaan yhteiskunnallista integraatiota vuosina 1918–1924.

Kunnat tienraivaajina

Esimerkiksi Tampereelle tuli SDP-enemmistöinen valtuusto puoli vuotta sen jälkeen, kun valkoiset olivat vallanneet kaupungin. Kunnallishallinto olikin tärkeä väylä eheytymisessä.

– Hyvinvointiyhteiskunnan rakentuminen toteutui jo silloin kunnalliselämän kautta. Paikallisesti alettiin keskittyä käytännön kysymyksiin, kuten koulujen rakentamiseen ja terveydenhuoltoon.

Integraatiota haettiin myös määrittämällä yhteinen vastavoima, joka löytyi epäisänmaallisena pidetystä kommunismista. Myös SDP omaksui tämän tulkinnan.

Entisiä sodan vastapuolia yhdistivät lisäksi tietyt osat kansallisesta kulttuurista, kuten Kalevala. Eepoksen lisäksi molemmat leirit arvostivat myös kansallisia suurmiehiä, kuten Aleksis Kiveä ja J. V. Snellmania.

Toisaalta kansalaissopua toteutettiin voittajien lähtökohdista, ja maahan syntyi valvontakoneistoja, kuten Etsivä keskuspoliisi ja suojeluskunnat.