Suomessa ollaan hyviä turvallisuusasioissa, melko hyviä yhteistyön ja osaamiseen saralla, mutta aivan liian huonoja henkilöstön luovuuden hyödyntämisessä.
Lomat, poissaolot ja muu rakenteellinen ajankäyttö huomioon ottaen työn ääressä vietetään vajaat 80 prosenttia teoreettisesta vuosityöajasta, jolloin lopullinen tehollinen työaika on vain 48 prosenttia. Henkilöstölle maksetaan siis palkkaa ajasta, josta noin puolet on tehokasta ja tarkoituksenmukaista.
Lapin yliopistossa kehitetyn QWL-indeksin mukaan suomalaisiin yrityksiin on varastoitunut valtava tuottavuuden parantamisen potentiaali, jota vasta harva organisaatio kykenee hyödyntämään.
– Työelämän laatu on tärkeä tuotantotekijä, joka pitää saada mukaan sekä yhteiskunnan päättäjien että johtajien agendalle, Lapin yliopiston dosentti Marko Kesti peräänkuuluttaa.
Kun työelämän laatua mitataan jatkuvasti, voidaan tulosten perusteella tehdä vaikuttavaa ja tehokasta henkilöstökehittämistä.
Työn ilo ja luovuus kanavoitu tuottamaan asiakkaille lisäarvoa
Työelämän laadun indeksi kertoo paitsi organisaation suorituskyvystä myös kyvystä palvella asiakkaita.
– QWL-indeksiin on rakennettu sisään yhteys asiakastyytyväisyyteen. Tällöin ei pääse syntymään tilannetta, jossa asiakkaat laitetaan kärsimään sisäisten ristiriitojen takia, Kesti perustelee.
Työelämän korkea laatu tarkoittaa, että työn ilo ja luovuus on kanavoitu tuottamaan asiakkaille lisäarvoa. Tämä taas tuo tullessaan kilpailua ja kestäviä, pitkiä asiakassuhteita.