Vain neljä vuotta vankeutta, miksi?

Mies lyö kahden promillen humalassa toista puukolla. Tämä kuolee. Seurauksena on tuomio taposta ja noin kymmenen vuotta vankeutta.

Mies ajaa kahden promillen humalassa ihmisen yli kovalla ylinopeudella. Yliajettu kuolee. Seurauksena on tuomio törkeästä kuolemantuottamuksesta ja noin neljä vuotta vankeutta.

Lopputulos – ihmisen kuolema - on sama, mutta rikosnimikkeissä ja seuraamuksissa on merkittävä ero. Mistä tämä johtuu?

Suomalainen lainsäädäntö lähtee teon tahallisuudesta. Jos teko ei ole tahallinen, se ei useissa tapauksissa voi olla rikos. Tahallisuutta on kahta eri lajia.

Puukotus on tahallinen teko, koska puukottaja on tehnyt sen tarkoituksella tai seuraus on ollut todennäköinen. Sillä ei ole merkitystä, kuinka humalassa tekijä on ollut. Usein ryyppyremmien tappajat eivät edes muista tekoaan. Kymmenen vuotta napsahtaa kuitenkin.

Humalaisen kuljettajan ajama yliajokuolema taas on tuottamuksellinen teko, koska hän on ollut huolimaton auton kanssa. Tyypillisesti känniin yhdistetty suuri ylinopeus tekee teosta vielä törkeän.

Eli seuraus ei vaikuta tähän arviointiin, vaan vain se mikä on ollut tekijän näkökulma.

Ankara vai lievä rangaistus?

Helsingin käräjäoikeus langetti Viikin yliajajalle 4 vuotta 2 kuukautta. Kyse oli selkeästi kuljettajan huolimattomuudella (törkeä humala ja kova ylinopeus) aiheutettu kuolema. Maksimirangaistus teosta on kuusi vuotta vankeutta.

Sinänsä tuomio on linjassa suomalaisen oikeuskäytännön kanssa. Korkein oikeus antoi 1998 päätöksen Petäjävedellä 1996 tapahtuneesta onnettomuudesta. Siinä mies ajoi 1,7 promillen humalassa 80 km/h –alueella ainakin 140 km/h. Auto luisui jäisessä mutkassa linja-autopysäkille, jolla seisoneet kaksi lasta kuolivat. KKO langetti kolmen vuoden tuomion.

Vuonna 1983 humalassa ajanut, holtittomasti ylinopeudella ohitellut ja lopulta kaksi pyöräilijää surmannut kuljettaja sai niin ikään kolme vuotta vankeutta.

Helsingin hovioikeus langetti 2002 pidemmän, 4,5 vuoden vankeustuomion jutussa, jossa kuljettaja oli ajanut 105 km/h ja lähtenyt ohittamaan suojatien edessä ollutta henkilöautoa vastaantulevan liikenteen kaistaa käyttäen. Kuljettaja ajoi kahden suojatien keskikorokkeelta suojatielle astumassa olleen jalankulkijan yli. Molemmat kuolivat.

Rovaniemen hovioikeus puolestaan tuomitsi 2003 Pudasjärven takaa-ajoa seuranneesta kuolonkolarista viisi ja puoli vuotta vankeutta kuljettajalle ja kahdelle yllyttäjälle. Siinä nuorten vihanpito johti takaa-ajoon, jossa takaa-ajaja tönäisi pakenevaa autoa useasti. Tämä suistui tieltä ja matkustaja kuoli. Oulun käräjäoikeus oli langettanut 10 vuoden tuomion taposta. Hovioikeus katsoi, ettei teko ollut tahallinen.

KKO kuitenkin kumosi hovioikeuden tuomion ja katsoi teon tapoksi. Seurauksena oli 8 vuotta vankeutta. KKO totesi Pudasjärven tapauksesta, että ”teoissa on ollut kysymys tahallisuuden lievimmästä asteesta. Ero siihen, että teot olisi arvioitu tehdyiksi törkeästä tuottamuksesta, ei ole suuri.”

Jos siis tahallinen törmäys toiseen autoon katsotaan tahallisuuden lievimmäksi asteeksi, niin rattijuopon ylinopeuskolarista ei millään saa tappoa, jollei kuljettaja ole todella tarkoittanut osua ihmisiin. Sellaisiakin tapauksia tietysti on.

Sangen vakavaa

Noin neljän vuoden tuomio lapsen yliajosta tuntuu kuitenkin lievältä - etenkin kun vankilamatematiikka pudottaa vielä todellisen vankila-ajan yleensä puoleen. Viikin tapauksessa käräjäoikeus piti syyksi luettua törkeää kuolemantuottamusta omassa rikoslajissaan ”sangen” vakavana, mikä selittänee sen, että oikeus päätyi kahteen kolmasosaan kuuden vuoden enimmäisrangaistuksesta.

Joku tietysti voisi pitää humalassa, ylinopeudella ja suojatiellä tapahtunutta lapsen yliajoa, jota seurasi vielä pako, ”erittäin” vakavana. Oikeuslaitokselle on kuitenkin tyypillistä ajattelu, jossa maksimirangaistuksia ei käytetä, koska aina voi tulla vielä vakavampi tapaus.

Rikoslain tahallisuusoppeja on vaikea rukata, mutta entäpä jos törkeän kuolemantuottamuksen maksimirangaistus nostettaisiin kahdeksaan tai kymmeneen vuoteen. Se antaisi oikeuslaitokselle vielä suuremman harkintavallan, kun se miettii seuraamusta täysin holtittomille rattijuopoille. ”Sangen” vakava voisi silloin olla vaikkapa seitsemän vuotta vankeutta.

Kommentti on julkaistu MTV3:n uutisivuilla 28.6.2012

Lue myös:

    Uusimmat