Vaikuttiko ennätyksellisen surkea kannatus hallituksen eropäätökseen? "Tilanne on hyvin poikkeuksellinen"

Hallituksen perjantainen eroilmoitus herättää kysymyksen siitä, yrittääkö Juha Sipilä (kesk) vaikuttaa kannattajien silmissä suoraselkäiseltä johtajalta vaalikauden loppumetreillä.

Suurten hallituspuolueiden kannatus oli pohjalukemissa torstaina julkaistussa Ylen puoluekannatusgallupissa. Pääministeripuolue keskustan kannatus oli alle 15 prosenttia, kokoomuksen vain hiukan yli 16 prosenttia.

Kun sihen lisätään Sinisen tulevaisuuden vaivainen vajaan kahden prosentin kannatus, on hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus ennätyksellisen alhainen.

– Tämä on nyt hyvin harvinainen tilanne. Hallituspuolueilla on yhteensä noin 32 prosenttia, kun kyseessä pitäisi olla enemmistöhallitus. Onhan se jäätävän alhainen lukema, eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä Turun yliopistosta sanoo STT:lle.

Vaikuttivatko huonot kannatuslukemat Sipilän hallituksen eropätökseen?

– Väistämättä tulee mieleen, että eilen julkaistuilla ja hallitusryhmien kannalta synkiltä näyttäneillä kannatuslukemilla on tässä myös rooli ainakin homman ajoituksessa, Sipilä sanoi STT:n mukaan.

Syyllisiä etsitään

Suoraa vaikutusta vaalituloksiin soten kaatumisella ja hallituksen erolla on Jokisipilän mukaan tässä vaiheessa vaikea arvioida. Sen verran poikkeuksellinen tilanne hallituksen kaatuminen Suomessa on.

– Pitää katsoa, mitä tässä vaalikauden loppumetreillä vielä tapahtuu. Ehkä äänestäjät tekevät hieman myöhemmin johtopäätöksensä siitä, kenen vika se oli, että tällaiseen tilanteeseen päädyttiin.

Syyllisiä sote-uudituksen kaatumiseen aletaan joka tapauksessa eduskunnassa etsimään.

– Kiivain keskustelu lähipäivinä tulee olemaan se, kenen vika soten aiheuttama poliittinen umpisolmu oli, Jokisipilä arvioi.

Eduskuntavaalit käydään 14. huhtikuuta.

Ero ei suuri yllätys

Hallituksen ero ei tullut kuin salama kirkkaalta taivaalta, kuten Jokisipilä tilannetta kuvaa. Niin huonoissa kantimissa sote-uudistus on viime aikoina ollut.

– Soteen oli ladattu paljon poliittista arvovaltaa, ja nyt kun se jäi toteutumatta, niin hallituksen eroaminen oli Sipilän ilmoittaman tulos tai ulos -periaatteen mukainen johtopäätös, Jokisipilä sanoi

Sote-uudistus oli Sipilän hallituksen suurin uudistustavoite tälle vaalikaudelle. Uudistuksen kaatuminen jälleen aivan hallituskauden loppumetreillä lähes neljän vuoden valmistelun jälkeen panee tutkijan mietteliääksi.

– Tämä herättää tietenkin kysymyksen meidän poliittisen järjestelmämme kyvystä saada tällaisia isompia rakenteellisia uudistuksia toteutetuksi, Jokisipilä sanoo.

Lue myös:

    Uusimmat