Viime kesänä Suomessa oli poikkeuksellisen suuri määrä metsäpaloja. Kauhavalla metsäpaloa sammutettiin kolme vuorokautta. Pelastuspäällikkö Keijo Kangastie ei kuitenkaan usko, että Suomessa tullaan näkemään Kalifornian kaltaisia paloja.
Katso videolta, millaiset tuhot Kauhavalla kolme päivää roihunnut metsäpalo jätti jälkeensä.
Pelastuspäällikkö Keijo Kangastiellä piti kiirettä kesäkuun puolivälissä.
Lauantaina puolilta päivin odotti juontokeikka Seinäjoen paloaseman vihkiäisissä, mutta vuorokautta aiemmin Lamminnevan turvetuotantoalueella roihahti yli 60 hehtaarin metsäpalo.
Kangastie kääri hihat, keräsi lähes sadan hengen työvoiman alueen vapaapalokunnista ja ryhtyi sammutuspuuhiin.
– Paloaseman johtaja sanoi, että avajaisiin mennessä kun sammutat sen. Samoilla silmillä mentiin, mutta kyllä me se saatiin sitten haltuun, Kangastie muistelee.
Lamminnevan palo ei suinkaan ollut viime kesän ainoa suuri tulipalo. Kauhavalla syttynyt metsäpalo oli Lamminnevan suurpaloa pitkäkestoisempi ja levisi 80 hehtaarin alueelle.
Sammuttajia oli noin 230 henkeä, sillä sammutustyö kesti kolmen vuorokautta.
– Siellä tehtiin töitä yötä päivää, Kangastie muistelee Kauhavan suurpaloa.
Historian pahimpia metsäpalovuosia
Kangastie muistelee, että näin pahaa metsäpalovuotta ei ole nähty pitkiin aikoihin.
Pelastustehtäviä oli viime kesänä yhteensä 240. Ainoastaan vuonna 2006 on ollut enemmän tehtäviä. Silloin paloja oli 282. Normaalina vuonna pelastustehtäviä on noin 100.
Syynä metsäpalojen suureen määrään oli Kangastien mukaan valtava kuivuus ja puuskainen tuuli, joka levitti paloja laajalle.
Kokeneillekin sammuttajille poikkeuksellinen kuivuus aiheutti hankaluuksia.
– Se kuivuus oli haaste. Ne ojat, missä yleensä on vettä, olivat nyt kuivia, Kangastie kertoo.
Helikopterit olivat ensiarvoisen tärkeitä palojen sammutuksessa. Kehitettävää niiden käytössä kuitenkin vielä on.
– Nyt ne tulevat tänne aika kaukaa ja pudottavat 8–10 säkillistä vettä, mutta sitten joutuivat lähtemään jo takaisin tankkaamaan, Kangastie kertoo.