Suomessa on tänä vuonna syttynyt poikkeuksellisen paljon metsäpaloja. Metsäpaloja on tänä vuonna tilastoitu jo noin 3 300, kun tavallisena vuonna koko vuoden palotilastossa on reilut pari tuhatta metsäpaloa, kertoo pelastusylitarkastaja Rami Ruuska sisäministeriöstä.
Ruuskan mukaan palojen määrät heittelevät paljon vuosittain. Esimerkiksi kuivana vuoden 2014 kesänä metsäpaloja oli lähes yhtä paljon kuin tänä vuonna.
VIDEO:
Uhkaava metsäpalo leviää Venäjän puolelta Suomeen Raja-Joosepissa
Metsäpalot ovat myös olleet keskimääräistä suurempia.
– Myös suurpalojen määrä heittelee. Nyt on ollut isompia paloja, tällaisia Pyhärannan kokoisia, enemmän kuin aikaisemmin, mutta ei kuitenkaan mitään samanlaista kuin Ruotsissa, Ruuska sanoo.
Ruotsin palojen kaltaisen erittäin vaikeasti sammuvan suurpalon mahdollisuus on olemassa Suomessakin, Ruuska myöntää. Se voisi syttyä tilanteessa, jossa sää on erittäin kuuma, kuivuus kova ja tuuli paloa ruokkivaa.
– Suurpalon vaara on muutamina päivinä vuosittain, Ruuska arvioi.
Tosin erojakin löytyy. Esimerkiksi metsän rakenne on erilainen, ja parhaimmillaan myös palon rajoittajina toimivien metsäautoteiden verkosto on tiheämpi.
– Suomessa yksittäiset metsäalueet, jotka ylhäältä päin katsottuna näyttävät tilkkutäkin tilkuilta, ovat pienempiä kuin Ruotsissa, Ruuska kuvailee.
Ruotsissa laajoissa metsä- ja maastopaloissa paloi kesällä noin 20 000 hehtaaria metsää. Pahimmillaan tilanne oli niin vakava, että sammutuskalustoa ja miehistöä saapui apuun useista Euroopan maista, myös Suomesta.
Sisäministeri Mykkänen: Varauduttava usean samanaikaisen suurpalon tilanteeseen
Sisäministeri Kai Mykkäsen (kok.) mukaan metsäpalojen sammutusta on edesauttanut palojen kattava havainnointi, johon osallistuvat niin Rajavartiolaitos kuin tavalliset kansalaisetkin. Toinen keskeinen tekijä on ministerin mukaan sopimuspalokuntajärjestelmä, mikä mahdollisti nopean reagoinnin esimerkiksi Pyhärannan lopulta yli 80 hehtaarin alueelle levinneessä metsäpalossa heinäkuun lopulla.
Mykkäsen mukaan sammutustilanteessa yhteistyö esimerkiksi lentokalustoa sammutustöihin lähettäneiden Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien sekä muiden viranomaisten välillä toimi saumattomasti. Yhteistyötä ministeri haluaa kehittää edelleen. Mykkäsen mukaan on myös varauduttava tilanteeseen, jossa sammutetaan useaa suurta paloa samaan aikaan.
– Valtakunnallisesti meidän täytyy kehittää kriittisen resurssien, eli helikoptereiden, lentokoneiden ja tiettyjen muiden jaettavien resurssien, osalta selkeää koordinaatiota eli sitä, missä järjestyksessä niitä käytetään tilanteessa, jossa joudutaan tekemään nopeita päätöksiä, Mykkänen sanoi vierailleessaan Turun keskuspaloasemalla keskiviikkona.
Mykkänen selvittäisi myös mahdollisuutta saada tarvittaessa yksityisessä omistuksessa olevia helikoptereita sammutuskäyttöön.
Opit talteen ”uuden normaalin” varalta
Kesä on ollut metsä- ja maastopalojen osalta poikkeuksellinen, vahvistaa pelastusjohtaja Jari Sainio Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta. Esimerkiksi Varsinais-Suomen alueella palojen määrä on ollut kaksinkertainen tavalliseen kesään verrattuna. Metsäpaloja on tänä vuonna tilastoitu alueella jo 260.
– Tästä on otettu opit talteen siltä varalta, että tästä tulee uusi normaali. Pyhärannan palo osoitti, että kukaan ei pärjää yksin. Me olemme iso laitos ja silti me tarvitsimme neljän muun laitoksen apua palon sammuttamisessa, Sainio kertoo.
Jopa 80 prosenttia Pyhärannan sammutustöihin osallistuneista oli vapaaehtoisia VPK:n palomiehiä, kertoo puolestaan pelastuspäällikkö Juha Virto.