Arviolta 90 prosenttia suomalaisista jäämistöistä jaetaan sovussa, ja enintään 10 prosenttia perinnönjakotilanteista johtaa jonkinlaisiin konflikteihin. Helpoimmin konflikteja tulee tilanteissa, joissa vainajalla ei ole testamenttia, helsinkiläisestä asianajotoimisto Juridicuksesta kerrotaan.
– Silti vain arviolta 10–20 prosentilla suomalaisista vainajista on voimassa oleva testamentti, Juridicuksen asianajaja Otto Ääri kertoo.
Joensuulaisen Kontturi & Con asianajajan ja laamannin Harri Kontturin mukaan testamenttia tehdessä halutaan turvata lesken loppuelämä. Kun lesken asemasta on huolehdittu, testamentissa pyritään tasapuolisuuteen perillisten eli yleensä pariskunnan lasten välillä.
Esineet herättävät suuria tunteita
Asianajaja Äärin mukaan vainajilla on yhä useammin takanaan useampia avioliittoja, mikä on lisännyt myös perinnönjakoon liittyviä konflikteja. Jos vanhemmat lapset ovat esimerkiksi ensimmäisestä avioliitosta ja nuoremmat lapset viimeisestä, hyvin tyypillistä on, että nuorempia lapsia suositaan.
Kontturi kertoo, että perinnönjakotilanteissa suurimpia tunteita herättävät esineet, joihin liittyy tunnearvoa. Konfliktitilanteita aiheuttaa helposti myös se, jos perinnönsaajilla on väärä käsitys vainajan varallisuudesta.
– Osa on ehtinyt ajatella, että tämä kuolema pelasti minun talouteni, jolloin pettymys voi olla suuri.
Huonosti tehdyistä testamenteista kiistoja
Turun yliopiston oikeustieteen professori Tuulikki Mikkola kertoo, että myös huonosti ja huolimattomasti tehdyt testamentit aiheuttavat kiistoja: esimerkiksi hallinnasta ja omistuksesta voidaan puhua sekaisin saman henkilön kohdalla, jolloin syntyy tulkintaa koskevia riitoja.
Helsinkiläisen Perhe ja Perintö J Pakarisen varatuomarin Jukka Pakarisen mukaan itse tehdyssä testamentissa voi olla niin suuria virheitä, että testamenttia voi olla mahdotonta panna täytäntöön. Siihen on voinut tulla myös silkkoja erehdyksiä, eikä sen sisältö välttämättä vastaakaan vainajan toiveita.