Anneli Jäätteenmäestä kirjan kirjoittanut Lauri Kontro arvelee, että presidentin neuvonantajan Martti Mannisen lähettämä viesti olisi voinut muuttaa tapahtumien kulun, jos se olisi tullut julkisuuteen.
Entisen pääministerin Anneli Jäätteenmäen (kesk.) urasta kertova uutuuskirja sisältää kuvan faksista, joka jäi kirjan mukaan pölyttymään arkistoihin. Siinä presidentti Tarja Halosen neuvonantaja, presidentin kanslian kakkosmies Martti Manninen kertoo Jäätteenmäelle uskovansa, että presidentti halusi hänen kauttaan saattaa Irakia koskevat asiat Jäätteenmäen tietoon.
– En tiedä, onko vaikutelmani oikea, mutta uskoisin TP:n (tasavallan presidentin) halunneen kauttani saattaa tässä käsittelemäni asiat tietoosi, Manninen sanoo faksissa.
Lauri Kontron kirjoittama kirja Anneli Jäätteenmäki – Taipumaton ilmestyy tänään keskiviikkona. Kontro on muun muassa toiminut Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittajana vuosina 2000–2015.
Jäätteenmäki joutui vuonna 2003 pyytämään eroa pääministerin tehtävästä, kun hän oli menettänyt uskottavuutensa salaisten Irak-muistioiden ja niiden saamisesta antamiensa lausuntojen takia.
Kontro arvelee kirjassa, että Mannisen henkilökohtainen viesti Jäätteenmäelle olisi voinut muuttaa tapahtumien kulun, jos se olisi tullut julkisuuteen.
– Se miksi viesti ei koskaan tullut julkisuuteen, on mysteeri, vaikka viestin otsikko mainittiin myöhemmin poliisin esitutkintamateriaalissa, kun Irak-skandaali meni oikeuteen, hän kirjoittaa.
Tarja Halonen ei kirjassa kommentoi Mannisen vaikutelmaa. Hän on sanonut, ettei tiennyt Mannisen olleen vuotojen takana. Kirjassa ei oteta kantaa siihen, mitä Halonen tiesi tai ei tiennyt.
"Oikeilla jäljillä"
Kirjan mukaan Manninen oli lähettänyt faksin syötyään presidentin kanssa lounasta Irakin sodan aloituspäivänä 20.3.2003. Hän kertoo faksissa Halosen todenneen, että Jäätteenmäki oli "oikeilla jäljillä" Irak-keskustelussa, mutta olennainen asia ei tullut siinä selkeästi esille.
– TP:n mielestä se oli se, että Lipponen ilmoitti Suomen valmiudesta 9.12.2003 Bushille eikä YK:lle, joten Yhdysvalloille saattoi syntyä kuva, että Lipposen YK-varaumasta huolimatta Suomi oli Yhdysvaltain puolella, Manninen kirjoittaa faksissa.
Faksissa tosin päivämäärässä on väärä vuosiluku, sillä Paavo Lipponen tapasi George W. Bushin Washingtonissa joulukuussa 2002.
Yhdysvallat aloitti Irakin sodan ilman YK:n mandaattia.
Manninen kertoo Halosen lisäksi pitäneen hyvänä, että Irak-keskustelun seurauksena hallitus saattoi tp-utvassa eli presidentin ja ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksessa tarkistaa kantaansa ennen Yhdysvaltain hyökkäystä.
– Ilman Jäätteenmäen herättämää keskustelua se tuskin olisi ollut mahdollista Lipposen ja kokoomuksen ministerien kannat huomioon ottaen, Manninen raportoi Halosen sanoneen.