Uutta itsemurhavaaran tunnistavaa ohjelmaa suositeltiin THL:lle vuosi sitten: "Apua tarjottava myös itsemurhan sivullisille uhreille"

Itsemurhia voidaan ehkäistä liikenteessä samoin keinoin kuin muitakin itsemurhia. Liikenteen turvallisuusviraston Trafin mukaan itsemurhien tekijöillä on usein päihde-, mielenterveys- ja ihmissuhdeongelmia.

Viime vuosina on julkisuudessa ollut joitakin liikenneonnettomuuksia, joiden on arveltu olleen itsemurhia.

– Heinäkuussa 2015 Karkkilassa henkilöauton kuljettaja ajoi ilmeisen tahallaan päin vastaan tullutta linja-autoa, jossa oli yhteensä 19 ihmistä. Kuljettaja ja kuusi bussissa matkustanutta loukkaantui vakavasti. Henkilöauton kuljettaja kuoli.

– Lokakuussa 2014 Rautavaaralla nainen ajoi ilmeisesti tahallaan vastaan tulleen bussin keulaan. Törmäyksessä kuolivat naisen lisäksi hänen kolme lastaan. Linja-auton kyydissä oli kahden nuoremman lapsen isä. Tapahtumaa edelsi teosta epäillyn naisen ja isän riita perheen asioista.

– Huhtikuussa 2012 Porvoossa mies ajoi ilmeisesti tahallaan päin raskasta ajoneuvoa ja kuoli. Tätä ennen hän oli surmannut perheensä kotonaan Helsingissä.

– Päihdehoito ja mielenterveyshoito, erityisesti masennuksen hoito, ehkäisevät kaiken tyyppisiä itsemurhia, kertoo johtava asiantuntija Inkeri Parkkari Trafista.

Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) haluaisi Suomeen uuden laaja-alaisen itsemurhien ehkäisyohjelman. Vuosina 1986–1996 toteutettiin kansallinen itsemurhien ehkäisyprojekti, jossa kiinnitettiin erityistä huomiota itsemurhavaaran tunnistamiseen. Keskus suositti viime vuonna sosiaali- ja terveysministeriölle sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL) uuden ohjelman perustamista.

Otkesin suositus on seurausta Karkkilassa heinäkuussa 2015 tapahtuneen bussionnettomuuden tutkinnasta. Henkilöauton kuljettaja ajoi tahallaan päin linja-autoa. Henkilöauton kuljettaja kuoli, ja bussin kuljettaja ja useita matkustajia loukkaantui.

– Liikenteessä tehdyt itsemurhat vaikuttavat myös muihin ihmisiin, joten myös heidän selviytymiseensä tulee kiinnittää huomiota ja tarjota apua, Parkkari painottaa.

Apua on tarjolla esimerkiksi Suomen Mielenterveysseuran kriisipuhelimessa (010 195 202).

Lue myös:

    Uusimmat