Isänpäivä voi olla uusperheessä haastava juhla. Petri Rainio kertoo, miten hänen uusperheessään ongelma on saatu ratkaistua. Hän odottaa sunnuntailta pysähtymistä hektisen arjen keskellä.
Isän- ja äitienpäivät voivat olla uusperheissä haastavia juhlia. Kinaa voi syntyä etenkin, jos merkkipäivät menevät ristiin vuoroviikkojen kanssa – isänpäivän tapauksessa lapset siis eivät ole biologisen isänsä luona.
Tämän tietää uusperheessä kasvanut ja 18 vuotta itse uusperhearkea pyörittänyt Petri Rainio.
Uusperhe on virallisen määritelmänsä mukaan perhe, jossa kaikki perheen lapset eivät ole puolisoiden yhteisiä. Uusperheessä kasvaa joka kymmenes suomalaislapsi.
Rainiolla on kolme biologista lasta kolmen eri naisen kanssa. Viimeiset neljä vuotta hän on elänyt yhdessä uuden kumppaninsa kanssa. Pariskunnilla ei ole yhteisiä lapsia, mutta naisystävällä on entisestä liitosta kaksi tytärtä.
Arki on vauhdikasta. Eri ikäiset erilaiset persoonat takaavat, että monenlaisia tilanteita riittää. Oman lisukkeensa vuoristorataan tuovat entiset kumppanit ja isovanhemmat. Sukset voivat mennä ristiin etenkin, jos asioista ei puhuta avoimesti.
– Mutta kyllä mä ennemmin sanoisin, että se on palkitsevaa kuin raskasta, Rainio toteaa.
Lue myös: Viisilapsisen uusperheen asumisratkaisu kerää ylistystä – elävät yhdessä, mutta erillään
Uusperheen palkitsevat hetket
Rainio kertoo, että hänen oli monen vuoden ajan vaikea saada kunnon kontaktia yhteen bonuslapsistaan. Sitten yhtenä päivänä tyttö tuli hänen kainaloonsa, halusi olla yhdessä ja tehdä asioita bonusisänsä kanssa.
– Se, että tullaan pyytämään kävelylle, katsomaan joku ohjelma tai lähtemään ajelulle tai kauppaan. Kaikki ne ovat sellaisia pieniä juttuja, että huomaa, että on oikeasti kiva olla, Rainio sanoo.
Lasten aktivoituminen saa tuntemaan, että hän on tehnyt jotain oikein pyrkiessään olemaan avoin ja reilu sekä välttämällä muiden uusperheen aikuisten mustamaalaamista.
Parhaassa tapauksessa bonusvanhemman ja -lapsen välille luotu hyvä suhde voi jatkua, vaikka uusperheen vanhemmat päätyisivät eroamaan.
Rainio kertoo olevansa edelleen tekemisissä ex-kumppaninsa lasten kanssa, vaikka tuon uusperheen yhteinen tie tuli tiensä päähän jo kymmenen vuotta sitten. Pitkän yhteiselon aikana Rainion merkitys tytöille muodostui niin merkitykselliseksi, että he kutsuivat tätä isäpuolekseen vielä eron jälkeenkin.
Uusperhevanhemmuuden palkitsevuus nousee esiin paitsi arjen pienissä hetkissä myös juhlapäivinä.
Välittäminen näkyy esimerkiksi siinä, että lapset haluavat panostaa bonusvanhempansa lahjoihin. Rainio kertoo 6-vuotiaan tyttärensä alkaneen pohtia äitienpäiväkorttia bonusäidilleen jo kaksi viikkoa ennen varsinaista merkkipäivää.
Mikä on uusperhe-elämässä parasta? Suomen Uusperheiden liiton toiminnanjohtaja Kirsi Heikinheimo ja hallituksen puheenjohtaja Petri Rainio vastaavat. Juttu jatkuu videon alla.
0:26
Mustasukkaisuudesta voi kasvaa pois
Uusperheen aikuisten voi kuitenkin olla vaikea suhtautua omien lasten bonusvanhempiin. Uudet mielitietyt eivät välttämättä miellytä edellistä puolisoa, vaikka romanttisia tunteita ex-kumppania kohtaan ei olisikaan.
– Muistan itsekin, kun olen ajatellut, että ei helkutti toikin äijä. Mä en pysty sietämään sitä ajatusta, että se istuu mun lapsien kanssa samassa pöydässä joka ilta, Rainio sanoo.
Mustasukkaisuudesta ja kateellisuudesta on ollut pitkä tie kasvaa pois. Vuosien mittaan kipukynnys kuitenkin kasvaa ja vähitellen tarve moittia tai haukkua muita vähenee. Nykyään Rainio toivoo ex-kumppaneidensa tapaavan kivoja tyyppejä, jotka olisivat hyviä bonusvanhempia hänen omille tyttärilleen. Tätä viestiä hän on pyrkinyt välittämään myös lapsille itselleen.
Lue myös: Tämä on uusperhe-elämän ydinmoka: "Kaikista pahin virhe"
Rainio pitää tärkeänä itsetutkiskelua ja omien virheiden tunnistamista. Peiliin katsominen ja asenneongelmien tunnustaminen voi olla vaikeaa, mutta se kannattaa.
– Jos on käynyt moka, yritän vaan nostaa kädet pystyyn, ettei ole aina automaattisesti niin, että se on jonkun toisen vika, Rainio sanoo.
Pieni kuppikuntaisuus on syytä sallia. Bonusvanhempi ei aina voi olla läsnä kumppaninsa lapsien ja heidän biologisten vanhempiensa keskusteluissa tai tietää kaikkea näiden asioista.
Isänpäivä uusperheessä
Uusperheet hajoavat useammin kuin ydinperheet. Joukkuehenkeä ei kannata kuitenkaan lannistaa tilastoja tuijottamalla.
Rainion perheessä arjen kohtaamisista huolehditaan syömällä joka päivä yhdessä. Lisäksi jokaiseen viikkoon keksitään pienikin asia, jota tehdä yhdessä. Toisia kannustetaan "hyvä meidän joukkue!" -huudatuksella.
– Meillä ei ole kahta perhettä, meillä on yksi iso perhe, Rainio sanoo.
Mutta miten se isänpäivä – miten järjestely on heillä ratkaistu?
Rainio kertoo, että heillä lapset ovat aina juhlapäivänä juhlitun vanhemman luona. Yleensä järjestelyt onnistuvat kivuttomasti. Tänä vuonna näyttää siltä, että biologista isäänsä pääsevät juhlimaan kaikki tämän tyttäret.
Perheen on tarkoitus viettää isänpäivää perinteiseen tyyliin. Aamulla Rainio saa kortteja ja lahjoja, minkä jälkeen nautitaan yhdessä aamiaista.
– Odotan isänpäivältä rentoa yhdessäoloa ja pysähtymistä hektisen arjen keskellä, Rainio sanoo.
Etkö ehtinyt leipoa isänpäiväkakkua? Katso alla olevalta videolta ohje nerokkaaseen pikaherkkuun, johon tarvitset vain kaksi ainesosaa.
0:56