Isänpäivä voi olla uusperheessä haastava juhla. Petri Rainio kertoo, miten hänen uusperheessään ongelma on saatu ratkaistua. Hän odottaa sunnuntailta pysähtymistä hektisen arjen keskellä.
Isän- ja äitienpäivät voivat olla uusperheissä haastavia juhlia. Kinaa voi syntyä etenkin, jos merkkipäivät menevät ristiin vuoroviikkojen kanssa – isänpäivän tapauksessa lapset siis eivät ole biologisen isänsä luona.
Tämän tietää uusperheessä kasvanut ja 18 vuotta itse uusperhearkea pyörittänyt Petri Rainio.
Uusperhe on virallisen määritelmänsä mukaan perhe, jossa kaikki perheen lapset eivät ole puolisoiden yhteisiä. Uusperheessä kasvaa joka kymmenes suomalaislapsi.
Rainiolla on kolme biologista lasta kolmen eri naisen kanssa. Viimeiset neljä vuotta hän on elänyt yhdessä uuden kumppaninsa kanssa. Pariskunnilla ei ole yhteisiä lapsia, mutta naisystävällä on entisestä liitosta kaksi tytärtä.
Arki on vauhdikasta. Eri ikäiset erilaiset persoonat takaavat, että monenlaisia tilanteita riittää. Oman lisukkeensa vuoristorataan tuovat entiset kumppanit ja isovanhemmat. Sukset voivat mennä ristiin etenkin, jos asioista ei puhuta avoimesti.
– Mutta kyllä mä ennemmin sanoisin, että se on palkitsevaa kuin raskasta, Rainio toteaa.
Lue myös: Viisilapsisen uusperheen asumisratkaisu kerää ylistystä – elävät yhdessä, mutta erillään
Uusperheen palkitsevat hetket
Rainio kertoo, että hänen oli monen vuoden ajan vaikea saada kunnon kontaktia yhteen bonuslapsistaan. Sitten yhtenä päivänä tyttö tuli hänen kainaloonsa, halusi olla yhdessä ja tehdä asioita bonusisänsä kanssa.
– Se, että tullaan pyytämään kävelylle, katsomaan joku ohjelma tai lähtemään ajelulle tai kauppaan. Kaikki ne ovat sellaisia pieniä juttuja, että huomaa, että on oikeasti kiva olla, Rainio sanoo.
