Ruotsin ja Brasilian ilmavoimille valmistuvat Gripen E -hävittäjät alkavat jo muistuttaa lentokonetta Saabin tehtaalla Linköpingissä.
Gripenin tuotantojohtajan Matti Olssonin mukaan valmistumassa olevat koneet ovat ensimmäisiä sarjatuotannossa.
– Tavoitteena on valmistaa 24–25 konetta vuodessa, jotta voimme hoitaa toimitukset Ruotsin ja Brasilian ilmavoimille, Olsson sanoo.
Näihin kahteen maahan rajoittuvat toistaiseksi uusien Gripen E- ja F-mallien varmat tilaukset, yhteensä 96 kappaletta. Ei siis ihme, että Suomen 64 koneen mahdollinen hankinta kiinnostaa Saabia erittäin paljon.
Suomessa on esitetty huolia sen suhteen, että Gripenin kehitys ja ylläpito jää tulevina vuosina liian kapeille harteille, jos useammat maat eivät innostu hankkimaan ruotsalaiskonetta. Saabin liiketoiminnassa laskelmat lähtevät kuitenkin siitä, että uutta Gripen E/F:ää myydään ainakin 400 kappaletta.
Toimitusjohtaja Håkan Buskhe muistuttaa yhtiön myös panostavan vahvasti tutkimukseen ja kehitykseen.
– Panemme aina tarpeeksi rahaa syrjään, että voimme jatkaa sen kehittämistä, mitä valmistamme, hän sanoo.
Koelentotunteja kertynyt satakunta
Toistaiseksi vasta kaksi Gripen E:tä on noussut siivilleen Linköpingin kentän kiitotieltä, kolmas testikone odottaa neitsytlentoaan lähiviikkoina. Koelento-ohjelma on edennyt yhteensä noin sadassa tunnissa pelkästä lentämisestä muun muassa aseiden ja elektronisen sodankäynnin järjestelmien testaamiseen.
Koelentoja säätelevät tiukat reunaehdot. Torstain pilvinen mutta muuten ihan siedettävä sää Linköpingissä ei ohjelmaan sopinut. Koska uudella koneella ei huvikseen lennellä, sai koelentäjä André Brännström esitellä E-mallia lentokonehallin suojissa.
– Kyse ei ole vain päivityksestä. Kone näyttää aika paljon entiseltä Gripeniltä, mutta se on ihan uusi kone, Brännström sanoo.
Linköpingissä vierailleille suomalaistoimittajille Saabin väki halusi erityisesti korostaa uuden koneen elektronisen sodankäynnin kykyjä. Toinen painopiste on avioniikka eli ilmailuelektroniikka, jota voi Gripenin ohjelmistokehityspäällikkö Johan Segertoftin mukaan päivittää ja kehittää päivissä tai viikoissa aiempien kuukausien tai vuosien sijaan.
Lukiosta hävittäjiä kokoamaan
Erica Magnusson päätyi Saabin leipiin Linköpingin lukion lentokonetekniikan linjalta. Hän ei joudu enää työssään pyörittelemään suuria paperisia rakennuspiirustuksia. Sen sijaan Gripenin runko pyörähtää taulu-tv:tä muistuttavalla suurella näytöllä haluttuun asentoon aina kun Magnusson koskee tietokoneeseensa. Ohjeet ja luettelo osista näkyvät ruudun reunassa.
– Näen heti, mitä osia tarvitsen, ja voin tarkistaa, että minulla on oikeat materiaalit, reilu parikymppinen Magnusson kertoo.
Tietotekniikan ansiosta asentaja voi myös kurkistaa koneeseen jo asennetun paneelin taakse sitä irrottamatta. Uusi tekniikka tuo Magnussonin mukaan lisää varmuutta omaan tekemiseen.
– Voin aina tarkistaa kaiken ohjelmasta, hän sanoo.