Hornet-seuraajan testit jatkuvat Saab Gripenillä – "Jotkut puhuvat amerikkalaisesta rakennussarjasta, joka kootaan Ruotsissa"

3:11

Ilmavoimien HX-Challenge on edennyt puoliväliin kun Eurofigher ja Dassault Rafale ovat olleet rääkissä. Nyt on vuorossa länsinaapurin ylpeys.

– Yksimoottorinen Saab Gripen on oikeastaan ruotsalais-amerikkalainen konetyyppi, koska siinä käytetään valtavasti amerikkalaisia osia, kuten moottoria, kertoo Siivet-lehden ilmailuasiantuntija Pentti Perttula. Moottori onkin sama , jota löytyy kaksin kappalein toisesta ilmavoimien ehdokkaasta, Super Hornetista.

– Kilpailijat ovatkin haukkuneet Gripeniä amerikkalaiseksi rakennussarjaksi, joka kootaan Ruotsissa, Perttula hymähtää.

Gripen pääsi viimein palvelukseen 1996

Gripenin juuret ovat 1970-luvun lopussa, kun Ruotsin ilmavoimat etsi seuraajaa Draken- ja Viggen-koneilleen.

Mallisarjan alkuperäinen nimitys oli JAS, joka oli lyhenne "jahti, hyökkäys ja tiedustelu" -tehtävämäärityksestä. Pitkien vaiheiden jälkeen koelentoihin päästiin 80-luvun lopulla.

Ensimmäisen JAS:in koelennoissa sattui onnettomuus, kun prototyyppin laskeutuminen epäonnistui ohjaajan koettua vaikeuksia koneen hallinnassa.

Ohjausjärjestelmää korjattiinkin pikaisesti, mutta neljä vuotta myöhemmin sattui toinenkin onnettomuus ja vasta sen jälkeen uudet korjaukset paikkasivat ongelman. Palveluskäyttöön Gripen pääsi Ruotsissa 1996.

Kone pohjoiseen toimintaympäristöön

– Alunperin Gripen valmistettiin maantietukikohtakäyttöön silloin, kun Ruotsilla vielä oli niitä. Koneen piti pystyä nousemaan ja laskeutumaan mahdollisimman lyhyelle, vain 800-metriselle lumiselle kiitotielle ja olla valmis lyhyen huollon ja tankkauksen jälkeen kymmenessä minuutissa uuteen operaatioon. Henkilökuntaa määriteltiin tarvittavaksi vain yksi teknikko ja viisi varusmiestä, ilmailuasiantuntija Perttula sanoo.

Myös käyttökustannuksissa tähdättiin edullisuuteen, ja Saab mainostikin niiden olevan vain runsaat puolet halvimmasta kilpailijasta, joka oli tuolloin amerikkalaisen F-16 -koneen senhetkinen versio. Kone löysi käyttäjiä Tsekistä ja Etelä-Afrikasta.

– Suomelle tarjotaan aikaisempien mallien jälkeläistä, Perttula tiivistää.

Koelento-ohjelma on kesken

Saab Gripenin E/F versio poikkeaa edeltäjistään monin tavoin.

– Haluttiin parantaa koneen sensorikykyä, lentomatkaa ja asekuormaa, mutta myös pudottaa sen käyttökustannuksia entisestään. Uusi moottori johti rungon pidennykseen ja samalla laskutelineet siirtyivät rungosta siipiin, Perttula kuvaa suuria muutoksia.

– Muutosten vuoksi koneella on täysi koelento-ohjelma käynnissä ja se on kesken. Vasta yksi kone on luovutettu Ruotsin ilmavoimille, Perttula sanoo. Koneita odottaa myös toistaiseksi ainoa ulkomainen tilaaja Brasilia. 

– Saab Gripenin hyvä puolia on, että sen polttoainetalous on hyvä ja se on pienikokoinen, se mahtuu Suomessa kaikkiin luoliin. Huonoja puolia on, että sen kehitys on vielä kesken, joskin se korjaantuu ajan kanssa. Myös sen asekantokyky jää pieneksi ja valmistusmäärä rajalliseksi, joka nostaa varaosakustannuksia, Perttula summaa.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Olemme päivittäneet MTV Oy:n tietosuojakäytännön. Päivityksen yhteydessä Mediahub Oy:n tietosuojakäytäntö on yhdistetty osaksi MTV:n tietosuojakäytäntöjä. Lue lisätietoja tästä.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja