Uusien asuntojen tarve kaupungeissa kasvaa vuosi vuodelta: Vetureina sinkkutaloudet ja yksinhuoltajaperheet

Kasvavilla kaupunkiseuduilla tarvitaan seuraavien 20 vuoden aikana enemmän uusia asuntoja kuin vuosina 2000–2020 on rakennettu, ilmenee Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n tutkimuksesta.

VTT:n mukaan asumisen suuri rakennemuutos on viime vuosikymmeninä ollut sinkkuasumisen, etävanhemmuuden ja yksinhuoltajaperheiden määrän kasvu. Suuntaus johtuu avioerojen lisäksi muun muassa kaupunkien kasvusta, maahanmuutosta ja nuorten aikaisemmasta itsenäistymisestä

– Tämä trendi todennäköisesti vahvistuu entisestään tulevina vuosikymmeninä, mikä kasvattaa asuntotarvetta, sanoo tutkimuksesta vastannut VTT:n erikoistutkija Terttu Vainio.

Tutkimuksen mukaan perhekoon kutistumisella on ollut kahdenkymmenen viime vuoden aikana suurempi vaikutus asuntotuotantotarpeeseen kuin muuttoliikkeellä.

Seuraavien 20 vuoden aikana uusia asuntoja tarvittaisiin 600 000–700 000, josta entistä isompi osuus, lähes 90 prosenttia kohdistuu 14 suurimmalle kaupunkiseudulle. Yksin Helsingin seutukunnan osuus on melkein puolet.

Tämä tarkoittaa keskimäärin 30 000–35 000 asunnon rakentamista vuosittain. Ylimmälle, 35 000 uuden asunnon tasolle rakentamistarve nousee, jos nuorten aikuisten irtaantuminen lapsuudenkodeistaan aikaistuu ja yhden aikuisen kotitalouksien määrä jatkaa kasvuaan.

VTT päivitti asuntotuotantotarvelaskelmat Rakennusteollisuus RT:n, ympäristöministeriön, SAK:n, Kuntarahoituksen ja Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimeksiannosta. Suurimmat seutukunnat ovat Helsinki, Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Pori, Lappeenranta, Kouvola, Vaasa, Seinäjoki, Joensuu ja Hämeenlinna.

Asuntoja tarvitaan lisää, vaikka väkiluku ei kasva

Asuntoja tarvitaan lisää, vaikka Suomen väkiluku ei enää juurikaan kasva. Tilastokeskuksen alueellisessa väestöennusteessa väkiluvun arvioidaan kääntyvän laskuun 2030-luvun alussa.

Vuonna 2016 tehtiin edellinen vastaava ennuste, joka jäi alakanttiin toteutuneeseen tarpeeseen nähden. Asuntotuotanto oli vuosina 2015–2019 huomattavasti arvioita vilkkaampaa. Enimmillään toissa vuonna aloitettiin 46 000 asunnon rakentaminen.

– Kaupungistumiskehitys on ollut nopeampaa kuin aikaisemmin ennakoitiin, selittää Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo.

Asuntotuotannolle on tyypillistä voimakas heittely vuodesta toiseen. Viime vuosikymmenen lopun huippusuhdanteen vastapainoksi asuntorakentaminen pysähtyi lähes tyystin finanssikriisin seurauksena ja pysyi vaisuna pitkään.

Koronakriisi aiheuttaa kuopan asuntotuotantoon

Koronakriisi on iskenyt voimalla rakentamiseen. Vihmon mukaan korkeasuhdanne oli jo hiljenemässä ennen kriisin puhkeamista. Ennuste ensi vuodelle on vain 26 500 asuntoa.

– Nyt näyttää siltä, että asuntotuotanto hidastuu voimakkaasti. Lähivuosina mennään asuntotarpeen alapuolelle, Vihmo arvioi.

Hänen mukaansa asuntojen kysyntä pysyy kuitenkin vilkkaana, sillä kaupungistumisen voi olettaa jatkuvan.

– Jos tuotanto putoaa tarpeeksi kauas kysynnästä, hinnat nousevat, Vihmo sanoo.

Kerrostaloasuntojen osuus kaikista asunnoista on puolet. Loput jakautuvat omakoti- ja rivitaloasuntoihin.

Lue myös:

    Uusimmat