Uusi tiedekeskus valottaa sodan traumoja: Bunkkerissa tulihelvetin keskellä voi aistia, miltä tuntuu vihollisen hyökkäys

Voiko rauhan sukupolvi ymmärtää sodan kokemuksia? Vastaus lienee ei, mutta Mikkeliin avautuu keväällä yleisölle avoin tiedekeskus, jossa sitä voi yrittää. Digitaalinen näyttely suorastaan upottaa kävijänsä sotaan. Etäisesti voi aistia, millaista on vihollisen hyökkäys.

Sodan ja rauhan keskus Muisti tarjoaa merkittävän askelen uudelle sukupolvelle, uuteen ajatteluun, menneisyyttä väheksymättä.

– Jos ymmärtää sodan kauheutta, voi ymmärtää rauhan merkitystä ja osaa antaa sille enemmän arvoa, kuvailee Muistin toimitusjohtaja, historioitsija Olli-Pekka Leskinen.

Sota on yksilön kokemus

Muisti valmistuu Mikkelin keskustaan, 100 vuotta vanhaan entiseen kansakouluun. Tällainen tiedekeskus sopiikin hyvin Mikkeliin, koska koulun kyljessä on talvi- ja jatkosodan keskeinen rakennus, museoksi muutettu sodanjohdon päämaja.

Myös Päämaja-museo uudistuu hiukan, vaikka aitoja paikkoja ei voikaan muuttaa. Vaikuttava sodanjohdon sali karttoineen säilyy autenttisena, samoin Mannerheimin askeettinen huone.

– Toki veteraanien muisto on tärkeä ja kunnioitamme sitä kaikin tavoin, mutta me lähestymme sotaa ihmisten kokemusten kautta. Millaisia valintoja ihmiset, niin siviilit, sotilaat kuin sodan johto ovat tehneet ja miksi.

– Toivon mukaan näyttelyn yleisölle herää ajatuksia, että sodassa on lukuisia erilaisia tarinoita.

Keskelle virtuaalista tulihelvettiä

Uusi Muisti-tiedekeskus on vahvasti moderni, ja sota välittyy digitaalisin sovelluksin. Näyttelyvieras voi asettaa päähänsä virtuaalikypärän ja asettua "bunkkeriin" keskelle talvisodan taistelua Summassa 1940.

Vihollisen tykistökeskitys repii korvia ja näkökentän peittävät savu ja sirpaleiden tulimeri. Bunkkerikoppi kylmenee ja lattia tärisee. Kokemus on epämiellyttävä. On huojentavaa astua turvallisesti ulos. Tätä sotilaamme eivät saaneet kokea.

– Jos tämä välittäisi edes pienen ripauksen siitä, mitä sota on, miettii Olli-Pekka Leskinen.

Tässä näyttelyssä asiakkaan ei todellakaan kannata tyytyä vaeltamaan huoneesta toiseen passiivisesti näyttelykohteita katsellen.

– Olemme humanistis-yhteiskunnallinen tiedekeskus, jossa käsitellään sodan ja rauhan teemoja vahvasti kokemuksen ja elämyksen kautta. Emme kertaa sodan tapahtumien historiaa emmekä sotajoukkojen liikkeitä.

Muisti on traumoja, toipumista – tarinoita

Erityisessä tarinahuoneessa voi tietokoneen näytöltä valita tarinan ja astua keskelle ihmiskohtaloita. Niitä ovat yhtä lailla sodanjohdon vastuu ja päätökset, lottatytön kaipuu tai sotilaskarkurin viimeinen matka. Rintamalta kieltäytynyt Arndt Pekurinen teloitettiin 1941.

Huhtikuussa avautuva Muisti tarjoaa myös laajan digitaalisen – ja siksi helposti vaihtuvan – valokuvanäyttelyn. Esillä on armeijan sensuurin läpikäynyttä arkistoa ja myös yksityisiä albumeja. Monet kuvat ovat esillä nyt ensi kertaa.

– Kun kansalaisten taistelutahtoa ja moraalista voimaa haluttiin ylläpitää, propagandakuvilla oli paikkansa tuolloin, muistuttaa Leskinen.

Sodista on opittava – rauhan hyväksi

– Jälkikäteen tarkastellen on mielenkiintoista havaita, että monet valokuvat eivät olekaan aitoja, vaan täysin lavastettuja tilanteita. Jos tätä ei tiedä, on helppo omaksua ne totuudeksi.

– Historian politisoituminen ja valheiden levittäminen on maailmalla ajankohtaista tänäänkin, Leskinen sanoo.

Muisti onkin sodan tutkimuskeskus globaalisti.

Leskisen mukaan tiedekeskus valottaa lähivuosina yleisölle vaikkapa sisällissotien muistijälkiä yhtä lailla Suomessa, Espanjassa tai Koreassa. Myös Vietnamin sota tai aseellisten kriisien vaikutus nykypäiväämme saakka sopivat tarkastelun kohteiksi – jotta oppisimme sodista vaaliaksemme rauhaa.