Uusi laki sallisi vangeille Skype-nettipuhelut

Netin käytön mahdollisuudesta kerrottiin jo torstain uutisessa, mutta vankeuslain uudistuksen lähempi tarkastelu paljastaa muutakin. Vankeuslakiesityksen mukaan vangit voisivat olla yhteydessä etupäässä lähiomaisiinsa tai muihin tärkeisiin henkilöihin videoyhteyden välityksellä. 

- Videoyhteyden välityksellä järjestettävä tapaaminen mahdollistaisikin nimenomaan yhteydenpidon kaukana asuviin omaisiin. Sillä olisi erityistä merkitystä ulkomaalaisten vankien yhteydenpidolle ulkomailla asuviin sukulaisiin, ehdotuksessa perustellaan.

Pykälä ei sääntelisi videoyhteyden teknistä järjestelytapaa, vaan videoyhteys voitaisiin perustelujen mukaan järjestää erilaisia teknisiä tiedonvälitystapoja käyttäen, kuten esimerkiksi Skypen avulla. Vankilaviranomaiset voisivat valvoa yhteyttä ja myös kieltää sellaisen.

Selleihin tupakointikielto

Vankeuslain muutokset tekisivät suomalaisista vankiloista myös savuttomia. Nykyinen oikeus tupakoida sellissä kiellettäisiin ja vankiloihin rakennettaisiin tupakkakoppeja.

Aivan kategorinen kielto ei heti olisi.

- Vangin asuintiloissa tupakoinnin kielto voidaan toteuttaa vain sellaisessa vankilassa, joissa vangille pystytään järjestämään mahdollisuus tupakointiin riittävän usein, ehdotuksessa todetaan.

Vangeille tulisi myös oikeus päästä halutessaan vessaan kellonajasta riippumatta. Kahdessa Suomen vankilassa on vielä 196 sellaista selliä, joissa ei ole WC-pönttöä. Näissä asuville tulisi lainmukainen oikeus päästä halutessaan vankilan vessaan. Nykyisin asiasta on rikosseuraamuslaitoksen ohje.

Hupparit pannaan  

Lakiehdotuksen mukaan jatkossa korkean turvatason vankiloissa voitaisiin kieltää vangeilta hupparit. Vangit saavat käyttää vankilassa halutessaan omia vaatteitaan.

- Suljetussa vankilassa vankien valvonta perustuu yhä enemmän kameravalvontaan. Vankilan järjestyksen ja turvallisuuden kannalta on tärkeää, etteivät vangit voisi käyttää tunnistamisen estävää pukeutumista.

Ehdotuksen mukaan oman vaatteen haltuun antaminen voitaisiin evätä sillä perusteella, että sen käyttäminen vaikeuttaisi vangin tunnistamista. Säännöksen perusteella voitaisiin evätä esimerkiksi hupulla varustettujen vaatteiden haltuun antaminen, ehdotuksessa todetaan.

Myös vaaralliset vaatteet, kuten teräväkärkiset kengät joutuisivat kieltolistalle. Samoin omat vaatteet voitaisiin evätä, jos niissä oleva rikollisjärjestön tunnuskuva aiheuttaa vaaraa järjestykselle ja turvallisuudelle.

Laissa lyhennettäisiin myös nykyinen 14 vuorokauden kuripitorangaistus yksinäissellissä kymmeneen vuorokauteen.

Vangin kuukausi aina 30 päivää

Ehdotuksen mukaan rangaistusten laskemisaikaa muutettaisiin vankien eduksi. Jatkossa vuosin ja kuukausin tuomittu vankeusrangaistus muutettaisiin päiviksi siten, että vuoteen lasketaan 365 päivää ja kuukauteen 30 päivää. Sen myötä vankeusrangaistukset hieman lyhenisivät, koska nykyisiä 31 vuorokauden kuukausia ei olisi. Toisaalta helmikuu vankilassa pitenisi.

Nykymallin mukaan vankilassa on katsottu vain kalenteria eli esimerkiksi kuuden kuukauden vankeusajan 25. huhtikuuta aloittanut vanki vapautuu 24. lokakuuta.

Syynä päivän eroon on ohje, jonka mukaan vuosin ja kuukausin tuomittu vankeusrangaistus merkitään päättyväksi alkamispäivää numeroltaan yhtä pienempänä kalenteripäivänä.

Uuden laskentamallin mukaan kuuden kuukauden vankeusaika on 180 päivää, jolloin vanki vapautuisi 21. lokakuuta. Toisaalta talvella istuva vanki ei lyhyen helmikuun takia tästä juurikaan hyötyisi. 

Rikosseuraamusviraston mukaan kuukausien laskeminen on osoittautunut liian työlääksi, koska se on pitänyt tehdä käsipelillä. Nyt uuden lakiehdotuksen mukaan jokainen oikeuden langettama vankeuskuukausi mitattaisiin 30 päiväksi sen todellisesta pituudesta riippumatta. Vankeusvuosi on kuitenkin edelleen 365 päivää.

Lakiehdotuksen tekstin mukaan nykykäytäntö on asettanut vangit ”eriarvoiseen asemaan, koska rangaistuksen tosiasiallinen pituus riippuu siitä, onko kuukaudessa 28, 30 vai 31 päivää. Lisäksi joka neljäs vuosi olla karkausvuosi, jolloin helmikuussa on 29 päivää.”

- Kalenteriajan mukaisesta laskennasta päivien lukumäärän mukaiseen laskentaa siirtyminen olisi siten perusteltua myös tuomittujen oikeudenmukaisen ja yhdenvertaisen kohtelun näkökulmista, ehdotuksessa perustellaan.

Oikeusministeriössä valmistellussa lakiesityksessä on laskettu, että muutoksen myötä säästetään viiden ihmisen työpanos vuodessa.