Yhdysvaltain presidentti Donald Trump julisti myöhään eilen illalla kauppasodan käytännössä koko maailmalle. MTV Uutiset koosti kymmenen vastausta polttaviin kysymyksiin syistä ja seurauksista.
Mihin maailman maihin tullit kohdistuvat?
USA julisti kohdistavansa tullit kaikille kauppakumppaneilleen. Käytännössä tullit kohdistuvat lähes kaikkiin maihin vähintään kymmenen prosentin verran. Todella suureen osaan maailman maista tulee vielä kovemmat tullit. Myös Suomeen, koska EU:lle mätkäistiin 20 prosentin tulli.
Muutama maa, kuten Venäjä, säästyivät uusilta tullimaksuilta. Siitä alla olevan linkin takana lisää.
Lue myös: Analyysi: Trumpin tullit osoittavat, missä USA:n viholliset ovat – katse kääntyy Venäjään
Kuinka suurista tullimaksuista on nyt kyse?
Tullit ovat vähintään kymmenen prosenttia, mutta joillekin maille on tulossa jopa yli 40 prosentin tullit. Suurista valtioista Kiina on saamassa 34 prosentin tullin ja Intia 26 prosentin tullin.
Miten tullit vaikuttavat?
Hinnat nousevat niin yrityksille kuin kuluttajille, mikä hidastaa talouskasvua. Tullit aiheuttavat talouteen lisäksi epävarmuutta, mikä voi lykätä investointeja.
Miksi Trump toimii niin kuin toimii?
Trump korostaa, että monilla muilla mailla on toistaiseksi ollut korkeampia tulleja kuin Yhdysvalloilla. Tämä on Trumpin mukaan hyvin haitallista Yhdysvaltojen kauppataseelle eli viennin ja tuonnin tasapainolle. Trump haluaa erityisesti teollisuutta takaisin Yhdysvaltoihin.
Syttyykö nyt kauppasota, jossa kaikki häviävät?
Todennäköisesti näin käy. EU:lta on tulossa vastatoimia ja tuskin Kiinakaan tyytyy ottamaan tulli-iskut vastaan ilman reagointia.
Miksi EU:ta rangaistaan enemmän kuin esimerkiksi Venäjää?
Venäjän ja Yhdysvaltojen kauppa on vähäistä, mikä voi vaikuttaa Venäjän kohteluun. Venäjä-tulleihin voi vaikuttaa myös Trumpin geo- ja energiapolitiikka.
Trumpin tullilinjauksien taustalla on todennäköisesti laskelmia muiden maiden tulleista ja Yhdysvaltojen kauppataseesta.
Mitä Trumpin tulleista kertoo se, että tulleja on mätkäisty köyhillekin maille?
Tullit koskevat lähtökohtaisesti kaikkia Yhdysvaltojen kauppakumppaneita. Myös maailman köyhimpiä maita, kuten Madagaskaria ja sodasta toipuvaa Syyriaa. Armoa tullit eivät tunne.
Lue myös: Trumpin tullilistalla asumaton pingviinien saari – "Mikään paikka ei ole turvassa"
Kuinka kova isku tämä on Suomen taloudelle? Entä suomalaisille?
Iskun on kova, koska Suomi on vientivetoinen talous. Jos vientiyritykset eivät pärjää, talous on vaikeuksissa.
Etla arvioi hiljattain, että Suomen bruttokansantuote voisi laskea 0,5–1,6 prosenttia, jos Trumpin tullit toteutuvat. Kyseinen tiputus johtaisi siihen, että orastava talouskasvu tyssäisi alkuunsa Suomessa. Kasvun tyrehtyminen voisi johtaa puolestaan vähennyksiin joillakin työpaikoilla ja julkinen talous joutuisi yhä odottamaan verotulojen kasvua.
Vaikutukset ovat kuitenkin vielä epävarmoja. Yhdysvaltojen tilalle voi nousta uusia markkinoita Euroopasta tai Aasiasta.
Suomen suurimman vientialan eli teknologiateollisuuden viennistä hieman yli 10 prosenttia suuntautuu Pohjois-Amerikkaan. Eurooppa on ylivoimaisesti tärkein vientikohde.
Pörssikurssit olivat niin Suomessa kuin muualla Euroopassa kovassa laskussa, eli sijoittajilta vaaditaan taas hyviä hermoja.
Lue myös: Hallituksessa kiista Trumpin tulleista – Orpo tyrmää ministeri Rydmanin ehdotuksen
Entä mitä tämä tarkoittaa maailman taloudelle?
Epävarmuutta ja heikompia kasvulukuja. Vaikutukset selviävät paremmin siinä vaiheessa, kun muiden maiden vastatullit selviävät. On myös mahdollista, että Trump lieventää tulleja jossain vaiheessa.
Voiko tästä seurata mitään hyvää?
Moni asiantuntija arvioi, että kovat tullit ovat muille maille avaus neuvotteluihin. On siis mahdollista, että muut maat voivat lieventää tilannetta alentamalla tullejaan yhdysvaltalaisille tuotteille. Nähtäväksi kuitenkin jää, syntyykö kunnollisia neuvotteluja. Asiantuntija-arvioiden mukaan myös yhdysvaltalaiset kuluttajat kärsivät tulleista.
Ja kuten sanottu, Yhdysvaltojen tilalle voi nousta Suomelle uusia markkinoita Euroopasta tai Aasiasta.
Lähteet: Etla, Valkoinen talo, Teknologiateollisuus, Suomen Pankki, CNN.