Hallituksen julkistamat uudet ravintolarajoitukset syventävät entisestään ravintolayrittäjien, työntekijöiden ja heidän perheidensä ahdinkoa, arvioi matkailu- ja ravintola-alan etujärjestö MaRa.
MaRan mukaan 11 maakuntaa koskevat tiukat ravintolarajoitukset eivät mahdollista illallisruokaravintoloille ja pubeille kannattavaa liiketoimintaa eikä työntekijöiden kutsumista työttömyyskortistosta takaisin töihin.
Järjestön mukaan monien ravintoloiden ovet pysyvät kiinni, vaikka kuusi viikkoa voimassa ollut ravintolasulku maanantaina päättyykin.
– Ravintolasulku jatkuu, mutta ilman valtion sulkemisesta maksamaa sulkemiskorvausta, MaRa toteaa tiedotteessaan.
Lue myös: Hallituksen ravintolarajoitukset julki – tiukat rajoitukset voimassa 11 maakunnassa
Raskas isku alalle
MaRa huomauttaa tiedotteessaan, että eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta totesi mietinnössään, että ruokaravintoloiden sulkeminen ennen klo 21:tä tulee olla erityisen korkean kynnyksen takana.
MaRan mukaan hallitus sivuutti täysin valiokunnan näkemyksen. Hallituksen päätös syventää entisestään ravintolayrittäjien, työntekijöiden ja heidän perheidensä ahdinkoa.
Tiukat aukiolo- ja anniskelurajoitukset ovat STM:n mukaan voimassa Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Pirkanmaalla, Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa, Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla.
– Näissä maakunnissa sijaitsevien ravintolayritysten osuus on noin 83 prosenttia Suomen ravintola-alan yhteenlasketusta liikevaihdosta ja kokonaistyöllisyydestä. Hallituksen päätös on erittäin raskas isku näissä maakunnissa oleville ravintolayrittäjille ja työntekijöille sekä koko ravintola-alalle, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.
Liiketoiminta ei kannata
Lapin mukaan rajoitustoimet eivät mahdollista kannattavaa liiketoimintaa illallista tarjoileville ravintoloille eikä pubeille. Suuri osa niistä on siis pakotettu jatkamaan sulkutilaa.
Etätyösuosituksen jatkuminen puolestaan heikentää voimakkaasti lounas- ja henkilöstöravintoloiden toimintaedellytyksiä. Etäopiskelu puolestaan vie toimintaedellytykset opiskelijaravintoloilta.
– Illallisruokaravintolat olisivat voineet avata ovensa ja kutsua työntekijöitään työttömyyskortistosta töihin, jos hallitus olisi noudattanut sosiaali- ja terveysvaliokunnan kantaa ja sulkenut ravintolat vasta klo 21 edellyttäen, että anniskelu olisi loppunut klo 20. Olemme kysyneet, millä tavalla muutama lisätunti ruokaravintoloille olisi lisännyt koronatartuntojen määrää. Emme ole saaneet vastausta tähän. Ravintoloiden terasseille olisi pitänyt antaa jo tässä vaiheessa laajemmat anniskelu- ja aukioloajat. Hallituksen päätösten takia myös yökerhojen ja karaokeravintoloiden toiminta on käytännössä kielletty, Lappi toteaa.
Lue myös: NoHo Partnersin toimitusjohtaja Aku Vikström antaa hallituksen tuoreimmille ravintolarajoituksille täyslaidallisen
Ei enää sulkemiskorvausta
MaRan huomauttaa tiedotteessaan, että erityisen suuri epäkohta uusissa rajoituksissa on se, että kun hallitus päätti avata ravintola-alan ensi viikon maanantaina, se tarkoittaa myös sitä, että ravintolayritykset eivät saa enää valtion maksamaa sulkemiskorvausta.
– Suomessa on syntynyt käsitys, että valtio on tukenut avokätisesti koronaepidemian ja rajoitustoimien runtelemia yrityksiä. Tämä on täysin virheellinen käsitys. Valtion maksamat tuet ovat olleet erittäin pieniä verrattuina niihin valtaviin tappioihin, joita matkailu- ja ravintola-alan yritykset ovat kärsineet, Lappi sanoo.
Hän sanoo, että esimerkiksi ravintolayrityksille vuonna 2020 maksetut tuet ovat vain noin 11 prosenttia liikevaihdon menetyksestä.
– Hallituksella on velvollisuus jatkaa sulkemiskorvauksen tyyppistä tukea 11 maakunnassa oleville ravintolayrityksille. Jollei hallitus tee tällaista esitystä, se osoittaisi, ettei hallitus piittaa ravintolayrittäjien ja työntekijöiden kohtalosta, Lappi sanoo.