USU-gallup: Puolet suomalaisista arvioi paikallisen sopimisen hyödyttävän lähinnä työnantajia

50 prosenttia kyselyyn vastanneista katsoi työnantajien hyötyvän paikallisen sopimisen lisäämisestä eniten. 26 prosenttia arvioi, että paikallisen sopimisen lisääminen olisi ensisijaisesti työntekijöiden etu.

Seitsemän prosenttia gallupiin osallistuneista arvioi, että se olisi ensisijaisesti työttömien etu. Viiden prosentin mielestä se ei hyödyttäisi ketään.

31 prosenttia vastaajista ei osannut ilmaista varmaa mielipidettään.

Lue myös: Miten Suomeen saadaan 30 000 uutta työllistä? Asiantuntija listaa keskeiset keinot: "Työperäinen maahanmuutto antaa suomalaisillekin mahdollisuuksia työllistyä"

Tulokset eivät yllätä asiantuntijoita

Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) erikoistutkija Merja Kauhanen arvioi Uutissuomalaiselle, että tulokset ovat melko yhteneväisiä aiempien tieteellisten tutkimusten kanssa, joissa oli selvitetty myös työntekijöiden näkemyksiä paikallisen sopimisen lisäämisestä.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkimusjohtajan Antti Kauhasen mielestä gallupin yllättävin tieto on se, että työväestöstä joka neljäs katsoo työntekijöiden hyötyvän paikallisen sopimisen lisäämisestä eniten.

Se ei häntä sen sijaan yllätä, että vastaajat ovat painottaneet työnantajaleiriä suurimmaksi hyötyjäksi. Kauhasen mielestä paikallinen sopiminen nähdään julkisessa keskustelussa ”liian usein” työnantajien saneluna aidon sopimisen sijaan.

"Uskallan ennustaa, että paperityöntekijöiden palkoissa ei tapahdu dramaattisia muutoksia"

Antti Kauhanen arvioi, että paikallisen sopimisen lisääminen kyllä eriyttäisi eri alojen palkkakehitystä, mutta laajamittaiseen palkkojen leikkaamiseen hän ei usko.

– Ei siitä ole näyttöä niistä maista, joissa järjestelmä on Suomea hajautetumpi.

Hänen mukaansa esimerkiksi metsäteollisuudessa työskentelevien neuvotteluasema ei ole muuttunut merkittävästi heikommaksi, vaikka Metsäteollisuus ry ilmoitti taannoin irtautuvansa työehtosopimustoiminnasta.

– Uskallan ennustaa, että paperityöntekijöiden palkoissa ei tapahdu dramaattisia muutoksia suuntaan tai toiseen.

Epätarkka termi, monta tulkintaa

Kun poliitikko, työntekijäjärjestön tai työnantajajärjestön edustaja puhuu julkisuudessa paikallisen sopimisen lisäämisestä, olisi vaadittava tarkennusta sille, mitä puhuja paikallisella sopimisella tarkoittaa, sanoo Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen tutkija Paul Jonker-Hoffrén.

Kun termi on epätarkka ja sillä on monta eri tarkoitusta, keskustelu on hankalaa, sanoo myös Etlan tutkimusjohtaja. 

– Tarkoitetaanko paikallisella sopimisella yrityskohtaista sopimista vai valtakunnallisiin työehtosopimuksiin kirjattuja paikallisen sopimisen mahdollisuuksia? Molempia voi kutsua paikalliseksi sopimiseksi, mutta lähtökohta on ihan eri, Antti Kauhanen sanoo.

Jonker-Hoffrénin mukaan on ymmärrettävää, että nykyisessä keskusteluilmapiirissä paikallinen sopiminen nähdään jonkinlaisena synonyyminä palkkojen leikkaamiselle.

Sanna Marinin (sd.) hallituksen ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi paikallisen sopimisen lisääminen. Edistymistä ei kuitenkaan ole tapahtunut.