Uskomushoidot synnyttävät voimakkaita tunteita

Uskomushoitoihin kriittisesti suhtautuviin kuuluu muun muassa sisäministeri Päivi Räsänen, joka vuosi sitten kiirehti uskomushoitoja rajoittavan lainsäädännön laatimista.

Yksi arvostelijoista on suomalaisten skeptikkojen tieteellinen yhdistys Skepsis. Uskomushoidot hiertävät yhdistystä siinä määrin, että se on myöntänyt tämän vuoden Huuhaa-palkinnon Suomen Terveysjärjestölle, joka on sen mukaan arveluttavasti pyrkinyt tuomaan edustajiaan julkisuuteen muun muassa ravitsemuksen, kilpirauhassairauksien ja rokotusten asiantuntijoina.

Myös MTV:n Huomenta Suomessa väännettiin asiasta kättä, kun ohjelmassa vierailivat Suomalainen tiedeakatemian varaesimies Kirsi Tirri, Skepsiksen varapuheenjohtaja Tiina Raevaara ja Suomen terveysjärjestö puheenjohtaja Merja Lindström.

Lindströmin mukaan jo alan kuvaaminen sanalla uskomus on väheksyvä, koska virallinen lääketiedekin on pitkälti uskomusta.

– Meidän täytyy muistaa, että virallisen lääketieteen hoidoista vain alle 20 prosentista on vahvaa näyttöä eli siellä on myöskin todella paljon uskomusta.

Yksi esimerkki on hänen mukaansa reuman yhteydessä käytetty kultahoito.

– Siitä ei tiedetä, miksi se toimii reumassa. Sekin on ihan uskomusta, Lindtsröm toteaa.

Skepsis ja muut arvostelijat moittivat Suomen terveysjärjestöä harhaanjohtavasta esiintymisestä asiantuntijana. 

– Järjestö on hämmentänyt julkista terveyskeskustelua ja tavallaan tuppautunut sellaiselle osaalueelle, joka ei kuulu yhdistyksen todelliseen osaamiseen, Raevaara arvostelee.

– Meidän hallitukseen kuuluu lääketieteen tohtori, entisen lääkelaitoksen yliläkäri, meillä on lääkäreitä, meillä on yli puolella hallituksen jäsenellä virallinen lääketieteen koulutus, Lindströn luettelee vastaukseksi kritiikkiin. 

"Kriisi lääketeollisuuden oma vika"

Lindtsrömin mukaan on lääketeollisuus saa syyttää vain itseään siitä, että monet ihmiset turvautuvat uskomushoitoihin.

– Lääketeollisuus on kyllä aiheuttanut ihan itse sen, että ihmisten luottamus tieteeseen on mennyt. Siellä on miljardiluokan sakkoja pimitetyistä tutkimuksista. Esimerkiksi  GlaxoSmithKline lisäsi itsemurhia mielialalääkkeen placebo-ryhmään, että saatiin näyttämään siltä, ettei itsemurhat lisääntynyt tässä vaikuttavassa lääkkeessä, Lindström ryöpyttää.

Tavallinen kuluttaja hämmentynyt

Tavallinen kuluttaja kokee tilanteen hämmentäväksi, kun ei tiedä ketä uskoa.

Hiljattain julkisuudessaa käytiin keskustelua D-vitamiinin sopivasta päiväannoksesta. Suuri joukko asiantuntijoita esitti omia, toisistaan poikkeavia kantoja, ja jokaiselle tuntui löytyvän tutkimus, joka tuki heidän kantaansa. 

Suomalaisen tiedeakatemian varaesimiehenKirsi Tirrin mukaan yksi tapa tehdä päätelmiä tutkimuksen luotettavuudesta on selvittää, missä se on julkaistu.

Vertaisarviointi

Vertaisarvioinnissa lehteen tai julkaisuun lähetetyt artikkelit arvioi sekä julkaisun toimitus että ulkopuoliset asiantuntijat.

Vertaisarviointia käytetään tieteessä ja taiteissa myös apurahoista päätettäessä.

– Vain sellainen tutkimus, joka on läpikäynyt tieteessä käytetyn vertaisarvioinnin, voidaan katsoa tieteellisesti luotettavaksi. Jos kyseessä on alan arvostettu lehti, kollegat ovat arvioineet sen. Tiedehän on itseään korjaavaa eli jos joskus tieteessä on tullut joku väärä tulos, niin se voi myöhemmin korjata itse itseään, Tirri opastaa.

Skepsisin Raevaara korostaa tutkimusmassan tärkeyttä.

– Yksi tutkimus voi käytännössä näyttää mitä vain. Pitää katsoa sitä tutkimuksellista massaa siellä takana. Tieteen käsitykset muuttuvat hitaasti. Tulosta pitää olla paljon ja niiden pitää sopia toisiinsa. Yksi tästä massasta poikeava tutkimus ei osoita mitään, Raevaara painottaa.