Mustaa salvaa, rokotekriittisyyttä, hopeavettä lääkkeenä. Näiden kaltaista väärää terveystietoa vastaan haluaa taistella tänä syksynä perustettu Vastalääke-yhdistys.
Yhdistyksen taustalla on joukko lääketieteen opiskelijoita, jotka saivat inspiraation Turun lääketieteen kandidaattiseuran järjestämällä luennolla.
Perustajat haluavat jakaa nettisivustonsa ja sosiaalisen median välityksellä tutkittua terveystietoa selkeästi ymmärrettävässä muodossa.
– Professori Juhani Knuuti piti meille luennon, jonka jälkeen hän kehotti miettimään, voimmeko opiskelijoina osallistua huuhaan vastaiseen toimintaan. Siitä ajatus lähti, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja, turkulainen Tatu Han.
Han kertoo ensin positiiviset uutiset: huuhaa ei ole voittamassa. Vuoden 2016 Tiedebarometrin mukaan tieteeseen luottavien suomalaisten määrä ei ole laskenut, vaan pysynyt korkealla.
Sosiaalisen median kautta väärä tieto kuitenkin leviää nykyisin nopeasti. Samalla tavalla ajattelevat ihmiset pystyvät kuplautumaan ja vahvistamaan uskomuksiaan keskenään, Han sanoo.
Yksilön kokemus keskiössä
Väärän terveystiedon leviämistä korostaa myös tarinallisuus. Mediassa korostuvat erilaiset yksilötarinat. Bloggaaja tai omista parantumiskokemuksistaan puhuva saattaa nousta terveysguruksi.
– Nykyaika korostaa yksilöllisyyttä ja sitä, että voi itse tutkia asioita. Ihminen voi ajatella, että kun jokin hoitomuoto tai ruokavalio on itsellä toiminut, sama varmasti auttaa muita, Han sanoo.
Tampereen yliopiston Kertomuksen vaarat -tutkimusprojektin tutkija Samuli Björninen huomauttaa, että terveyteen liittyvät yksilön kokemustarinat eivät lähtökohtaisesti välttämättä ole huono asia.
– Lääketieteen kontekstissa ne voivat täydentää muuta tietoa ja niiden kautta saadaan tietoa, jota muualta ei saada.