Lääketieteen opiskelijoiden yhdistys taistelee terveyshumpuukia vastaan – "Sosiaalinen media vahvistaa huhuja"

Yhdistyksen taustalla on joukko lääketieteen opiskelijoita, jotka saivat inspiraation Turun lääketieteen kandidaattiseuran järjestämällä luennolla.

Perustajat haluavat jakaa nettisivustonsa ja sosiaalisen median välityksellä tutkittua terveystietoa selkeästi ymmärrettävässä muodossa.

– Professori Juhani Knuuti piti meille luennon, jonka jälkeen hän kehotti miettimään, voimmeko opiskelijoina osallistua huuhaan vastaiseen toimintaan. Siitä ajatus lähti, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja, turkulainen Tatu Han.

Han kertoo ensin positiiviset uutiset: huuhaa ei ole voittamassa. Vuoden 2016 Tiedebarometrin mukaan tieteeseen luottavien suomalaisten määrä ei ole laskenut, vaan pysynyt korkealla.

Sosiaalisen median kautta väärä tieto kuitenkin leviää nykyisin nopeasti. Samalla tavalla ajattelevat ihmiset pystyvät kuplautumaan ja vahvistamaan uskomuksiaan keskenään, Han sanoo.

Yksilön kokemus keskiössä

Väärän terveystiedon leviämistä korostaa myös tarinallisuus. Mediassa korostuvat erilaiset yksilötarinat. Bloggaaja tai omista parantumiskokemuksistaan puhuva saattaa nousta terveysguruksi.

– Nykyaika korostaa yksilöllisyyttä ja sitä, että voi itse tutkia asioita. Ihminen voi ajatella, että kun jokin hoitomuoto tai ruokavalio on itsellä toiminut, sama varmasti auttaa muita, Han sanoo.

Tampereen yliopiston Kertomuksen vaarat -tutkimusprojektin tutkija Samuli Björninen huomauttaa, että terveyteen liittyvät yksilön kokemustarinat eivät lähtökohtaisesti välttämättä ole huono asia.

– Lääketieteen kontekstissa ne voivat täydentää muuta tietoa ja niiden kautta saadaan tietoa, jota muualta ei saada.

Ongelmallisia tarinat ovat, kun ne antavat väärää tietoa tai niillä markkinoidaan esimerkiksi erilaisia tuotteita.

– Voi olla riskialtista, jos syövästä parantunut henkilö brändää esimerkiksi yritystään puhumalla vaikka mielen vahvuudesta ja sen vaikutuksesta parantumiseen, lääketieteellinen prosessin sivuuttaen.

Salaliittosyytöksiä 

Suomessa vaihtoehtohoitoja ei säädellä lailla. Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) on laittanut asiasta vireille lakihankkeen.

Vaihtoehto- eli uskomushoitoja on monenlaisia, minkä vuoksi lain säätäminen on ollut hankalaa. Ne voivat olla harmittomia tai täydentää muuta hoitoa.

Pahimmillaan ne voivat olla vaarallisia ja viivästyttää toimivan hoidon saamista.

Syksyllä julkisuuteen nousi esille musta salva. Suomessa on ihmisiä, jotka olivat käyttäneet ainetta syövän hoitoon, vaikka siitä aiheutui heille vaarallisia seurauksia.

Musta salva oli myös ensimmäinen aihe, johon Vastalääke tarttui. Järjestön Miikka Kiviranta kirjoitti aiheesta blogin, jossa varoitettiin hoitomuodon olevan hengenvaarallinen.

– Sen jälkeen, kun media nosti meidät esille, Facebookin yksittäisissä ryhmissä meidät on linkitetty salaliittoteorioihin tai väitetty, että taustallamme on lääkeyrityksiä, Han sanoo.

Lääkeyrityksiä yhdistyksen taustalla ei ole, vaan kaikki toiminta on vapaaehtoista. Yhdistys osallistuu Kansanvalistusseuran aikuisten medialukutaidon edistämishankkeeseen, jota rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Vastalääkkeen toiminta käynnistyy virallisesti tammikuussa. Silloin luvassa on muun muassa teksti HPV-rokotteen eduista ja haitoista.