Rasismia ehkäistään kaupungeissa yleisluontoisilla ohjeilla

Rasistiseen käytökseen puututaan heti

Mustajärven mukaan Helsingin kaupungilla on jo ennestään olemassa vihapuheeseen puuttumisen toimintamalli, jota voidaan soveltaa myös rasistiseen käytökseen puuttumisessa. 

Malli otettiin käyttöön viime vuonna.

Hänen mukaansa kaupungin julkiset tilat vaihtelevat ympäristöltään niin paljon, ettei mitään yksityiskohtaista toimintaohjeistusta voida luoda. 

Tarkempia ohjeita on ollut käytössä alemmilla tasoilla.

– Toimintaohjeiden peruslähtökohta on, että rasistiseen käytökseen tai puheisiin tulee puuttua aina. Ohjeistuksen mukaan tilanteisiin tulee puuttua kunnioittavasti, jämäkästi sekä osallisten ikä huomioiden, Mustajärvi kertoo.

Mustajärven mukaan keskeistä on, että ihmiset tiedostavat, ettei rasistinen käytös ole hyväksyttävää, teko saadaan lopetettua ja pystytään tukemaan rasismia kohdannutta.

Ohjeistuksessa on täsmennetty, että tarvittaessa myös muita ihmisiä, kuten esimerkiksi poliisia tai järjestyksenvalvojaa, on mahdollista pyytää apuun, jos tilanne muuttuu uhkaavaksi tai väkivaltaiseksi.

Myös Oulun kaupungilla on ohjeistusta ja koulutusta rasisminvatsaisesta toiminnasta. 

Halosen mukaan keskeisenä periaatteena on, että rasistiseen käytökseen puututaan suoraan, jos tilanne sen sallii.

Halonen sanoo, että kaupungin tasoisilla yhdenvertaisuutta edistävillä asiakirjoilla pyritään luomaan yleisiä ohjeistuksia sen varalle, että kaupungin henkilöstö havaitsee rasismia työssään. 

Pääosa rasisminvastaisesta ohjeistuksesta painottuu Halosen mukaan kuitenkin kaupungin alemmille toimintatasoille.

Kaupunkien käytännöt samantyyppisiä

Tampereella otettiin viime vuonna käyttöön uusi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. 

Osana syrjinnän ja rasismin ennaltaehkäisyä jokaisen kaupungin yksikön tulee ohjeiden mukaan luoda omaan toimintaansa sopivat turvallisen tilan periaatteet. 

Tampereen kaupungin yhdenvertaisuuskoordinaattorin Mikko Ala-Kapeen mukaan syrjintään puuttuminen perustuu yhteisvastuullisuuteen.

– Tässä kuitenkin henkilökunta on toivonut lisäkoulutusta rasismin tunnistamisesta ja puuttumisen tavoista. Koulutusta tullaan tarjoamaan osana yhdenvertaissuunnitelman toteutusta, hän kertoo sähköpostitse.

Ala-Kapee sanoo, että kaupungin eri toimipisteissä ollaan eri vaiheissa turvallisemman tilan periaatteiden sisäänajossa. 

Esimerkiksi joukkoliikenteessä työ turvallisen tilan periaatteiden luomiselle on vasta käynnistetty.

Ala-Kapeen mukaan kaupunki pyrkii kuulemaan ja osallistamaan eri palvelujen käyttäjäryhmiä ja työntekijöitä, jotta periaatteet olivat sisäistettävissä ja palveluun sopivat.

– Ilman loppuun asti mietittyjä jatkoaskelia periaatteet jäävät ylätason huoneentauluiksi eivätkä toimi arjen työkaluna syrjinnän ja rasismin ennaltaehkäisyssä.

Turun kaupunki kertoo, että sillä on käytössään eettiset ohjeet, joissa myös syrjintä ja rasistinen käytös on huomioitu. 

Muiden kaupunkien tavoin myös Turussa tarkempia turvallisen tilan toimintaohjeita on käytössä toimialakohtaisesti.

Jyväskylän kaupungilla ei ole yksin rasistiseen käytökseen liittyvää ohjeistusta. 

Kaupungin mukaan se on huomioitu osana epäasiallista ja mahdollisesti myös uhkaavaa käytöstä. 

Kaupungin turvallisuusohjeet ohjeistavat kaupungin mukaan konkreettisesti muun muassa siinä, kuinka henkilökunnan tulee toimia havaitessaan tiloissa epäasiallista tai uhkaavaa käytöstä. 

Kaupungin mukaan on selvää, että epäasialliseen käytökseen puututaan välittömästi.

Kirjastot edelläkävijöitä

Useat kaupungit nostavat esiin, että kirjastoihin on luotu turvallisen tilan ohjeistusta paljon muita tiloja aiemmin.

Turun kaupungin kirjastot ovat esimerkiksi olleet syrjinnästä vapaita tiloja vuodesta 2014 alkaen. 

Syrjintään tulee kaupungin ohjeiden mukaan puuttua niin kirjastossa työskentelevien kuin asiakkaiden osalta.

Myös Tampereella Ala-Kapeen mukaan pisimmällä turvallisen tilan periaatteiden luomisessa ovat esimerkiksi koulut, kirjastot ja monet museot.

Oulun kaupungin Halonen kertoo pitävänsä kirjastojen toissa vuonna laadittuja ohjeita erityisen hyvinä.

– Pidän esimerkiksi hyvänä sitä, että kaupungin kirjastot ovat olleet tässä edelläkävijöitä.

Lue myös: Yli 40 prosenttia Suomeen muuttaneista aikuisista kokenut syrjintää vuoden aikana

Amira ja 11-vuotias pikkusisko joutuivat rasistisen ja väkivaltaisen hyökkäyksen kohteeksi bussipysäkillä Helsingissä