USA:n mukaan hävittäjähankinta pönkittäisi puolustusyhteistyötä

Suomi ja Yhdysvallat syventävät puolustusyhteistyötä 2:22

Suomessa Hornet-hävittäjien seuraajahankkeessa on korostettu uuden järjestelmän suorituskyvyn ensisijaisuutta valintakriteerinä. Yhdysvaltain puolustushallinnon kommenteista paistaa kuitenkin selvästi viesti suuren puolustushankinnan ja kahdenvälisen puolustusyhteistyön jatkumisen kiinteästä yhteydestä. 

– Kun ostitte Hornetit 1990-luvulla, siitä tuli todellinen perusta puolustussuhteelle, joka kypsyy nyt. Saavutimme yhteistoimintakyvyn ja yhteistyön tason, joka ei ole mahdollinen ilman tällaisia suuria hankintoja, kuvaa Rachel Ellehuus Yhdysvaltain puolustusministeriöstä. 

Ellehuus työskentelee Pentagonissa virkaatekevänä vara-apulaisulkoministerinä Eurooppaa ja Natoa koskevien linjausten parissa. Hänen mukaansa Suomen ja Yhdysvaltain puolustusyhteistyö on tiivistynyt voimakkaasti viimeksi kuluneiden muutaman vuoden aikana. Tästä konkreettisena osoituksena on viime lokakuussa maiden välillä allekirjoitettu aiejulistus puolustusyhteistyöstä. 

Onko jommankumman amerikkalaisen hävittäjän hankkiminen Suomeen siis suoranainen ennakkoehto puolustusyhteistyön jatkumiselle? 

– En sanoisi, että se on ennakkoehto - kyllä te yhä harjoittelisitte yhdessä meidän kanssamme aiejulistuksen mukaisesti, Ellehuus sanoo. 

Hän antaa kuitenkin ymmärtää, että muuhun kuin amerikkalaiseen vaihtoehtoon päätyminen merkitsisi väistämättä jonkinlaista aste-eroa tulevaisuuden yhteistyössä. 

Taso ei pysyisi samana? 

Ellehuus myöntää, että eurooppalaisetkin hävittäjävaihtoehdot ovat Nato-yhteensopivia ja että Yhdysvallat on pyrkinyt pitämään tällaisen kaluston valinneet kumppanit mukana yhteistoiminnassa. 

– Mutta sen yhteistyön säännöllisyyden taso ei olisi sama kuin mitä saisitte amerikkalaisen järjestelmän myötä, Ellehuus selvittää. 

Suuren puolustuskaupan ja maiden välisen yhteistyön likeinen suhde perustuu muun muassa siihen, että Suomi hankkisi koneet Yhdysvaltain Foreign Military Sales (FMS) -sotilasvientijärjestelyn puitteissa. Suomen vastapuolena kaupassa olisi siis Yhdysvaltain hallitus, eivät koneita valmistavat yhtiöt. 

Yhdysvaltain ulkoministeriöstä korostettiin Washingtonissa vierailleille suomalaistoimittajille, että FMS-kaupat eivät ole Yhdysvaltain näkökulmasta vain kauppaa vaan myös kumppanuuksien hakemista. Samaan hengenvetoon muistutettiin Suomen olevan jo hyvä FMS-asiakas, mistä osoituksena on muun muassa suomalaisten kelpuuttaminen JASSM-risteilyohjusten ostajaksi. 

Harvalle maalle suotu ohjuskauppa kertoo nimettömänä pysyvän Yhdysvaltain ulkoministeriön virkamiehen mukaan siitä, että Suomea pidetään tärkeänä kumppanina. Lisäksi Suomen luotetaan kykenevän suojelemaan käyttöönsä saamaa sotilaallista huipputeknologiaa. 

Lue myös:

    Uusimmat