Risto E.J. Penttilän kolumni: Suomen hävittäjäkauppa politisoitui – mihin maahan Suomi haluaa tukeutua?

3:12
Hornet-päätös tehtiin taloudellisilla ja teknisillä kriteereillä 30 vuotta sitten – millä perusteella kone valitaan vuonna 2021?

Suomen tulevassa hävittäjähankinnassa väitetään usein olevan kyse vain teknisesti ja taloudellisesti parhaan vaihtoehdon valinnasta. Yllättävää kyllä, vastikään julki tulleet Australian ja Yhdysvaltain sukellusvenekaupat tekevät selväksi, ettei näin suinkaan ole. Myös Suomelle kyse on puolustuspoliittisen suuntauksen valinnasta, kirjoittaa MTV Uutisten kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E.J. Penttilä.

3:07
Katso videolta, mitä Suomen hävittäjäehdokkaista tiedetään.

Australian päätös ostaa ydinsukellusveneet Yhdysvalloista aiheutti vihaisen reaktion Pariisissa. Presidentti Macron harmitteli menetettyä kauppaa, mutta vielä enemmän sitä, että Ranska suljettiin uuden AUKUS-sotilasliiton ulkopuolelle.

Ranska oli suunnitellut itselleen merkittävää roolia Indo-Pasifisella merialueella. Nyt tuon roolin saa Britannia, joka on kolmas osapuoli AUKUS-hankkeessa, jossa A tarkoittaa Australiaa, UK Yhdistyneitä Kuningaskuntia ja US Yhdysvaltoja.

Sotilasliitto rakentuu asejärjestelmän ympärille

AUKUS on uudentyyppinen sotilasliitto. Se rakentuu kokonaan ratkaisevan tärkeässä asemassa olevan asejärjestelmän ympärille. Australia ostaa Yhdysvalloilta ydinsukellusveneet ja saa kaupan kylkiäisenä turvatakuut. Britannia on mukana siksi, että sillä on kokemusta ydinsukellusveneistä ja kyky toimia globaalisti. 

AUKUS muuttaa Suomen hävittäjäkaupan kontekstin radikaalisti. Tämän kaupan jälkeen on mahdotonta väittää, että Suomen hävittäjäkaupassa ostettaisiin vain sotilaallista toimintakykyä.

Ostamalla hävittäjät asemoimme itsemme suurvaltojen välisessä kilpailussa, jossa välineinä käytetään teknologia- ja kauppapolitiikkaa. Uutta on se, että kilpailua ei käydä vain Venäjän ja Kiinan kanssa. Nyt sitä käydään myös Ranskan, Britannian ja Yhdysvaltain välillä. 

Yhdellä lauseella ilmaistuna Australian asekauppa nostaa turvallisuuspoliittisen arvion merkitystä HX-hävittäjäkaupassa. Ostamalla hävittäjät valitsemme puolustuspoliittisen suuntauksemme pitkäksi aikaa. Samaan tapaan kuin Hornet-kauppa vei meitä lähemmäksi Yhdysvaltoja 1990-luvulla, vie tämä kauppa meitä lähemmäksi sitä maata tai maaryhmää, josta koneet hankitaan. 

Suomella on neljä vaihtoehtoa

Vaihtoehtoja on neljä: amerikkainen, ranskalainen, eurooppalainen ja ruotsalainen. Kaikkiin liittyy hyviä ja huonoja puolia.  

Aloitetaan amerikkalaisesta. AUKUS viittaa siihen, että amerikkalaiset arvostavat asekauppojen avulla rakennettavaa verkostoa perinteisen sotilasliiton (eli Naton) yhtenäisyyttä enemmän. Toisaalta he ovat valmiita jättämään kymmenien miljardien dollarien edestä sotilaallista kalustoa Afganistaniin, mikäli se ei enää palvele maan strategisia tavoitteita. 

Ranskalaiset ajavat voimakkaasti eurooppalaisen puolustusteollisuuden kehittämistä ja eurooppalaista vaihtoehtoa Natolle. Menemällä mukaan tähän vaihtoehtoon vahvistaisimme melko vähäisiä siteitä Ranskaan. Toisaalta Ranskalla ei ole voimakasta sitoutumista pohjoisen Euroopan puolustukseen.  

Yhteiseurooppalainen vaihtoehto antaa mahdollisuuksia laajaan eurooppalaiseen verkostoitumiseen. Mutta mikä on brittiläis-eurooppalaisen hankkeen tulevaisuus Brexitin ja AUKUSin jälkeisessä maailmassa? 

Ruotsalainen vaihtoehto vahvistaisi ennestään Suomen ja Ruotsin välistä sotilaallista yhteistyötä. Ruotsi on kuitenkin tehnyt selväksi, että se ei aio luopua sotilaallisesta liittoutumattomuudestaan. Tämä on otettava huomioon, kun mietitään eri vaihtoehtoihin liittyviä pitkän aikavälin näkymiä.

Turvallisuuspolitiikan arviolle on nyt tarvetta

Nämä mietteet ovat vain pintaraapaisu. Niiden tarkoituksena on osoittaa, että hävittäjäkaupassa ei ole kyse vain tekniikasta ja elinkaarianalyysistä.

Kyse on tärkeästä puolustuspoliittisesta linjauksesta. HX-kauppa ankkuroi Suomen aseman Afganistanin jälkeisessä maailmassa. Ei riitä, että ostamme hävittäjät taloudellisilla ja teknisillä perusteilla ja mietimme jälkeenpäin, mitä eri vaihtoehdot tarkoittavat turvallisuuspoliittisesti.

Nyt tarvitaan tiukkaa puolustus- ja turvallisuuspoliittista analyysiä. Siinä Suomella on pitkä ja kunniakas perinne. Tuolle perinteelle on nyt käyttöä.

Kirjoittaja Risto E.J. Penttilä on Nordic West Officen toimitusjohtaja ja MTV Uutisten kansainvälisen politiikan asiantuntija. Hän työskenteli edellisen hävittäjähankinnan aikaan puolustusministeri Elisabeth Rehnin erityisavustajana.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja