Yhdysvaltojen kanta ilmastonmuutoksen torjuntaan on edelleen epäselvä, kun kahdeksan arktisen maan ulkoministerit kokoontuvat torstaina Yhdysvaltain Alaskaan. Kokouksessa Arktisen neuvoston puheenjohtajuus siirtyy seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi Yhdysvalloilta Suomelle.
Yksi mielenkiintoisimmista aiheista ministeritapaamisessa on ilmastonmuutos ja se, mitä siitä neuvoston kirjoihin kirjataan.
Suomi on tehnyt selväksi, että Suomen puheenjohtajuuden aikana ilmastonmuutoksen torjuminen on työn keskiössä. Suomen asialistan neljä painopistettä ovat ympäristönsuojelu, meteorologinen yhteistyö, koulutus ja pohjoisten alueiden kommunikaatioverkkojen kehittäminen. Agenda on yleisesti hyväksytty jäsenmaiden kesken.
Yhdysvallat on kuitenkin uuden presidenttinsä johdolla antanut hyvin ristiriitaisia viestejä maan suhtautumisesta ilmastonmuutokseen ja varsinkin Pariisin ilmastosopimukseen.
Yksi presidentti Donald Trumpin keskeisistä vaaliteemoista oli Yhdysvaltojen vetäminen pois Pariisin ilmastosovusta, jonka on allekirjoittanut 196 maata.
Sopu sorvattiin joulukuussa 2015. Sopimuksen tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen.
Presidentti Sauli Niinistö arvioi aiemmin toukokuussa, että ilmastonmuutoksen torjuntaa voi olla haastavaa pitää esillä neuvoston toiminnassa, kun Yhdysvaltojen lisäksi Venäjä on ilmaissut epäilevänsä, että ilmastonmuutos olisi ihmisen aiheuttama.
Niinistö sanoi tuolloin presidentin kanslian verkkosivuilla julkaistussa kirjoituksessa, että peruskysymys on, ymmärretäänkö arktinen alue ensisijaisesti taloudellisten mahdollisuuksien kohteena vai nähdäänkö alueen ekosysteemisen säilymisen merkitys koko maapallolle.