Urheilujohtaminen lyö Suomessa leiville – tuloissa huima ero olympiaurheilijoihin

Nieminen keräsi verotettavia ansiotuloja vajaat 303 000 euroa, kun Suomen ainoan olympiamitalin historiallisen heikosti sujuneista kisoista voittaneella nyrkkeilijä Mira Potkosella oli tuloja 443 euroa, minkä lisäksi hän sai Opetus- ja kulttuuriministeriön jakaman
10 000 euron urheilija-apurahan.

Niemisen tulot eivät tulleet Olympiakomiteasta, jonka puheenjohtajuus on luottamustoimi, vaan ovat peruja hänen 2012 päättyneeltä kaudeltaan Veikkauksen toimitusjohtajana. Niemisen ja Potkosen tulojen vertailu kertoo silti siitä, miten Rioon Olympiakomitean tunnusten alla matkustaneiden suomalaisten tulot jakautuivat. Urheilujohtajien tulot olivat Huippu-urheiluyksikköä 117 000 euron tuloilla luotsanneen Mika Kojonkosken johdolla selkeästi suuremmat kuin Riossa kisanneiden suomalaisurheilijoiden, joiden verotettavien tulojen keskiarvo oli alle 24 000 euroa.

- Suomessa huippu-urheilu ei ole ammatti. Se on ehkä 80 prosentille suomalaisista huippu-urheilijoista harrastus, yksi nuoruuden jakso. Sen sijaan urheilujohtajuus on ammatti, josta maksetaan koulutustasoon nähden ihan kilpailukykyistä palkkaa, STTK:n pääekonomisti Ralf Sund arvioi. Sund toimii myös Suomen Melonta- ja soutuliiton puheenjohtajana. 

"Johtajien kaarti leveä" 

Huippu-urheiluyksikön varajohtajan Leena Paavolaisen tulot olivat 84 000 euroa, ja lajiryhmävastaavista eniten tienasi Mika Lehtimäki (96 000 euroa). Muiden lajiryhmävastaavien verotettavat ansiot olivat 63 000 eurosta ylöspäin.

- Jos ajatellaan Olympiakomitean kokoisen organisaation johtamista, ei pääsihteeri Teemu Japissonin palkka ole mitenkään hirmuinen (129 000), mutta se kiinnittää huomiota, miten leveä urheilujohtajien kaarti on suhteessa urheilijoiden määrään, Sund sanoi.

Rion suomalaisurheilijoista erottui selkeä neljän tulokärki. Keihäänheittäjät Tero Pitkämäki (218 000 euroa) ja Antti Ruuskanen (141 000) sekä golfarit Mikko Ilonen (198 000) ja Roope Kakko (111 000) olivat kaukana muiden edellä. Ilman heitä urheijoiden keskituloksi jäi vain 11 000 euroa. Kuudella urheilijalla ei ollut lainkaan verotettavia tuloja.

Jos urheilijoista jätetään pois golfarit sekä kaksi parhaiten tienannutta keihäänheittäjää, nousi Rion suomalaiskilpailijoiden tulokärkeen jousiampuja Samuli Piippo, joka tienasi runsaat
50 000 euroa. Piippo on amatööriurheiija, joka työskentelee ohjelmistosuunnittelijana it-yhtiössä. Samaan tapaan insinööri Anni Vuohijoen 40 000 euroa eivät tulleet puntteja kolistelemalla.

Ralf Sund muistuttaa, että olympiaurheilijoiden vertaaminen johtajiin on sama kuin vertaisi yrityksen johtoon sen työntekijöiden huippua kaikkien työntekijöiden sijasta.

- Pitää muistaa, että olympialaisissa kisaa urheilijoiden eliitti. Heidän alapuolellaan on vielä moninkertainen, ehkä kymmenkertainen määrä urheilijoita.