UPM sulkee Kaipolan tehtaan: Nyt puhuu toimitusjohtaja – "Verorasitus käynyt Suomessa ylivoimaiseksi"

Lopettamisuutinen iski kovaa Jämsän paperitehtaan työntekijöihin:"Työthän tässä loppuvat vain, elämä jatkuu vielä" 3:13
"Työthän tässä loppuu. mutta elämä jatkuu" – Jämsän paperitehtaan työntekijät mietteliäänä MTV Uutiset Liven lähetyksessä.

UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesosen mukaan ulkoisten kustannusten osuus ja verorasitus ovat käyneet Suomessa ylivoimaiseksi.

UPM ilmoitti eilen suunnitelmasta sulkea Keski-Suomessa Jämsässä sijaitseva Kaipolan paperitehdas.

Katso yllä olevalta videolta työntekijöiden tunnelmia Kaipolan tehtaan sulkemisesta.

Pesonen kirjoittaa avoimessa kirjeessään, että uutinen on musertava tehtaalle, sen henkilöstölle ja alueelle.

Pesosen mukaan yhtiöllä on vain rajalliset vaikutusmahdollisuudet ulkoisiin seikkoihin, jotka vaikuttavat päätökseen toiminnan pysäyttämisestä tai jatkamisesta.

– Harkinta toiminnan alasajosta alkaa siinä vaiheessa, kun yksikön kilpailukyky on niin heikko, että toiminta ei ole yhtiölle kannattavaa.

– Ulkoisten kustannusten osuus ja verorasitus on käynyt Suomessa ylivoimaiseksi, Pesonen kirjoittaa.

Hän nostaa esiin muun muassa liikenteen dieselveron korotuksen.

– Dieselveroa korotetaan jokaisella hallituskaudella, vaikka tiedetään, että 80 prosenttia kulutuksesta on raskaassa liikenteessä, esimerkiksi puun tai tavaran kuljetuksessa.

– Neljä kertaa Ruotsia korkeampi sähkövero ei edesauta yksiköiden menestystä, hän jatkaa.

Pesosen mukaan myös kuidun hankintaketjuun kertyy verorasitusta ja polttoainekustannuksia enemmän kuin kilpailijamaissa.

Oman osansa saa myös ammattiyhdistysliike, jota Pesonen kritisoi tasakorotuksien ja lyhyemmän vuosityöajan ajamisesta.

"Menestyvä yksityissektori edellytys yhteiskunnan rahoitukselle"

Pesonen katsoo, että tehtaan sulkeminen on yhtä suuri vahinko suomalaiselle yhteiskunnalle kuin tehtaan työntekijöille ja alueelle.

– Metsäteollisuuden laajan kotimaisen arvoketjun ansiosta Kaipolan vajaan 400 miljoonan euron vuosittaisesta liikevaihdosta noin 80 prosenttia jää lisäarvona Suomen kansantalouteen, siis yli 300 miljoonaa euroa.

Toimitusjohtajan mukaan olisi korkea aika arvioida, miten tulevaisuudessa voitaisiin tehdä kokonaisvaltaista teollisuus-, työmarkkina- ja veropolitiikkaa, joka mahdollistaa kannattavan teollisuuden toiminnan ja uusinvestoinnit.

– Menestyvä yksityissektori on edellytys yhteiskuntamme kestävälle rahoitukselle.

Lue myös:

    Uusimmat