UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesosen mukaan ulkoisten kustannusten osuus ja verorasitus ovat käyneet Suomessa ylivoimaiseksi.
UPM ilmoitti eilen suunnitelmasta sulkea Keski-Suomessa Jämsässä sijaitseva Kaipolan paperitehdas.
Katso yllä olevalta videolta työntekijöiden tunnelmia Kaipolan tehtaan sulkemisesta.
Pesonen kirjoittaa avoimessa kirjeessään, että uutinen on musertava tehtaalle, sen henkilöstölle ja alueelle.
Lue myös: UPM-johtaja: Jämsässä tehtiin kaikki mahdollinen tehtaan pitämiseksi elossa – "Erityisen murheelliseksi tämän tekee se, että Kaipola on sijaiskärsijä"
Pesosen mukaan yhtiöllä on vain rajalliset vaikutusmahdollisuudet ulkoisiin seikkoihin, jotka vaikuttavat päätökseen toiminnan pysäyttämisestä tai jatkamisesta.
– Harkinta toiminnan alasajosta alkaa siinä vaiheessa, kun yksikön kilpailukyky on niin heikko, että toiminta ei ole yhtiölle kannattavaa.
– Ulkoisten kustannusten osuus ja verorasitus on käynyt Suomessa ylivoimaiseksi, Pesonen kirjoittaa.
Lue myös: Kaupunginjohtaja Kaipolan paperitehtaan sulkemisesta: "Emme ole tällaista ennen kokeneet" – varovaisenkin arvion mukaan 15 prosenttia Jämsän työpaikoista katoaa
Hän nostaa esiin muun muassa liikenteen dieselveron korotuksen.
– Dieselveroa korotetaan jokaisella hallituskaudella, vaikka tiedetään, että 80 prosenttia kulutuksesta on raskaassa liikenteessä, esimerkiksi puun tai tavaran kuljetuksessa.
– Neljä kertaa Ruotsia korkeampi sähkövero ei edesauta yksiköiden menestystä, hän jatkaa.
Pesosen mukaan myös kuidun hankintaketjuun kertyy verorasitusta ja polttoainekustannuksia enemmän kuin kilpailijamaissa.
Oman osansa saa myös ammattiyhdistysliike, jota Pesonen kritisoi tasakorotuksien ja lyhyemmän vuosityöajan ajamisesta.
"Menestyvä yksityissektori edellytys yhteiskunnan rahoitukselle"
Pesonen katsoo, että tehtaan sulkeminen on yhtä suuri vahinko suomalaiselle yhteiskunnalle kuin tehtaan työntekijöille ja alueelle.
– Metsäteollisuuden laajan kotimaisen arvoketjun ansiosta Kaipolan vajaan 400 miljoonan euron vuosittaisesta liikevaihdosta noin 80 prosenttia jää lisäarvona Suomen kansantalouteen, siis yli 300 miljoonaa euroa.
Lue myös: Paperiliitto Kaipolan-tehtaan sulkemista: Kova paikka ammattitaidolle ja tekijöille
Toimitusjohtajan mukaan olisi korkea aika arvioida, miten tulevaisuudessa voitaisiin tehdä kokonaisvaltaista teollisuus-, työmarkkina- ja veropolitiikkaa, joka mahdollistaa kannattavan teollisuuden toiminnan ja uusinvestoinnit.
– Menestyvä yksityissektori on edellytys yhteiskuntamme kestävälle rahoitukselle.