Kun Jenni Haukion kerrottiin pukeutuvan itsenäisyyspäivänä Linnan juhliin koivusta valmistettuun iltapukuun, moni höristi korviaan. Iltapuku on valmistettu uudella teknologialla, jossa vaate tehdään ekologisesta ioncell-kuidusta.
Katso videolta, mistä materiaalista Jenni Haukion juhlamekko syntyy!
Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston kehittämästä teknologiasta oli aiemmin kuullut vain harva, mutta Haukion pukuvalinta muutti asian.
Aalto-yliopiston tutkija Marja Rissanen on ollut noin vuoden ajan mukana ioncell-kuituteknologian kehittämisessä tekstiiliasiantuntijana. Tutkimusryhmä on valmistanut ioncellista erilaisia koetuotteita, kuten kietaisutakin.
– Tämä Jenni Haukion iltapuku on ollut ehdottomasti suurin työ ajallisesti tämän reilun vuoden ioncell-urani aikana, Rissanen sanoo.
Rissasen mukaan iltapuvun valmistamisesta tiedettiin jo hyvissä ajoin, mutta työ oli vaativaa. Kesän aikana tehtiin ioncell-kuitua, minkä jälkeen kuidusta tehtiin lankaa syksyllä. Seuraavaksi kangas kudottiin käsin.
– Tiesin, että työ vaatii paljon aikaa, koska töitä tehdään laboratorion mittakaavassa. Haastavaa, mutta tehtävissä. Tietysti oli kunnia, että iltapuvun voi tehdä näin tärkeään tapahtumaan.
Rahoittajia tarvitaan: "Äärettömän kallista"
Rissanen ei lähde pohtimaan Haukion iltapuvun hintaa. Selvää on, että se on erittäin kallis.
– Laboratorio-olosuhteissa tämä on äärettömän kallista, koska tutkijat tekevät tätä. Jos mietitään tekijöiden tuntipalkkaa ja kuinka paljon puvun kanssa on tehty töitä, ei kannata puhua kankaan hinnoista, Rissanen sanoo.
Ioncell-kuidun kehitystyö on vielä kesken. Jos kaikki menee suunnitellusti, kuka tahansa voi pukeutua puusta valmistettuun vaatteeseen noin kuuden vuoden päästä. Kaikki riippuu siitä, päästäänkö pilotointivaiheen jälkeen siirtymään suuren mittakaavan tuotantoon.
– Pilottimittakaavan kuitulaitteiston on tarkoitus olla valmiina vuonna 2020. Kun sitä on ajettu vuosi tai kaksi, tiedetään, miten pilotointi ja kaikki muu toimii. Sitten tehdään tehdasmittakaavan laitteisto ja sen on ajateltu olevan valmis vuonna 2025. Tällainen tehdas vaatii isot investoinnit. Kaikki on myös siitä kiinni, löytyykö rahoittajia.
Teollisesti tuotettuna ioncellin hinta ei enää varsinaisesti päätä huimaisi. Kilohinta voisi olla arviolta muutamia euroja, mutta tarkkaa summaa on vielä vaikea sanoa.
– On laskettu tarkkaan, että kuitutuotannosta tulisi myös taloudellisesti kannattavaa. Kuitujen maailmanmarkkinahinta on todella alhainen, kun mietitään kuinka paljon niiden aikaansaaminen vaatii työtä.
Rissanen painottaa, ettei Aalto-yliopisto tuota kuitua kaupallisesti, vaan tekee ainoastaan tutkimustyötä.
Puukuitu saa vaatteen hengittämään
Ensimmäiset ioncell-kuidut valmistettiin Rissasen mukaan vuonna 2013, mutta kehitystyö aloitettiin vuosia aiemmin. Kehityksessä on ollut mukana muun muassa Helsingin yliopiston professori Ilkka Kilpeläinen. Hän on kehittänyt ionisia nesteitä, joihin Stora Enson tehtaalta tuleva koivukuitupuun liukoselluloosa liuotetaan.
Stora Enson liukosellun tuotepäällikön Sirpa Välimaan mukaan puukuitu tekee kankaasta hengittävän.
– Puuvilla ja puukuituinen tekstiilikuitu ovat molemmat hengittävää materiaalia. Ne tuntuvat iholla miellyttäviltä ja lisäävät vaatteen käyttömukavuutta. Puukuidusta tehty tekstiili on hyvin laskeutuva. Pitkissä mekoissa puukuituinen mekko kelluu jalkojen päällä.
Välimaan mukaan heidän liukoselluaan käytetään myös muissa teknologioissa.
– Tällä hetkellä pääosa tehtaan kapasiteetista myydään Kiinaan, missä valmistetaan pääosa maailman tekstiileistä. Suomessa kiinnostus kohdistuu enemmän näihin uusiin tekstiilikuituteknologioihin.
Tarkoin varjeltu salaisuus
Stora Ensolla ei tiedetä, millainen Haukion iltapuku on.
– Täällä toimistossa melkein hurrattiin, kun saimme kuulla uutisesta. Tehtaalla on tunnelma katossa, kun puku on tehty meidän koivukuidustamme. Olemme olleet mukana ioncellin kehityksessä, mutta kuten tiedämme, Suomen ensimmäisen naisen puvut ovat salaisuus viime tippaan saakka.
– Haukio näyttää loistavaa esimerkkiä käyttämällä uusiutuvia tuotteita.