Kurtturuusujen putsaaminen teiden varsilta maksaa miljoonia, ja aikaa on enää alle vuosi

2:00

Suomen tienvarsilla kasvaa valtava määrä kurtturuusua ja lupiinia. Molemmat ovat haitallisia vieraslajeja, jotka pitäisi hävittää. Kurtturuusun poistolle on asetettu määräaikakin. Vajaan vuoden päästä niitä ei enää pitäisi näkyä. Väylävirasto arvioi, ettei hävitys maksaa kymmeniä miljoonia eikä onnistu määräaikaan mennessä.

Kurtturuusut kukkivat moottoritien kaistojen välissä ja lupiinit ovat tukahduttaneet muut tienpientareen kasvit. Nämä haitalliset vieraslajit pitäisi nyt poistaa niin teiden varsilta kuin puistoista ja taloyhtiöiden pihoiltakin. Vastuu vieraslajien hävittämisestä on maanomistajalla. Väylävirastossa haastetta pidetään isona.

– Se on rahoituksellinen haaste, se on haaste tietojen puolesta eli missä niitä joka paikassa on ja sitten vieraskasvijätteen osalta se on iso haaste. Meillä ei tällä hetkellä ole kunnollista ratkaisua siihen, kuinka kasvijäte hävitetään, pohtii Väyläviraston ympäristöyksikön päällikkö Laura Yli-Jama.

Vieraslajit leviävät tehokkaasti

Komealupiinien poistolle ei ole astettu määräaikaa, mutta kurtturuusut pitäisi hävittää ensi vuoden kesäkuun alkuun mennessä. 

– Lain mukaan se pitäisi hävittää kesäkuun alkuun mennessä. Siinä varmaan tulee ongelmia vastaan, ettei se kaikilta paikoilta onnistu, mutta siihen olis hyvä pyrkiä, linjaa vanhempi tutkija Terhi Ryttäri Suomen ympäristökeskuksesta.

Sekä lupiinien että kurtturuusun poistolle on hyvät perusteet. Ne tukahduttavat nopeasti muut kasvit.

– Molemmat ovat erittäin hyviä leviäjiä ja sopeutuvat tähän meidän luontoon erinomaisesti. Kurtturuusu pärjää hyvin merenrannoilla ja saaristossa ja sietää tiesuolaa, jonka takia sitä on paljon tienvarsilla käytetty. Se on erittäin aggressiivinen leviäjä oikeille paikoille päästessään. Lupiinin kanssa sama juttu. Sillä on valtava siementuotto. Se on siitä ikävä, että se pystyy juurinystyröidensä bakteerien avulla sitomaan ilmakehästä typpeä ja rehevöittää sitä kasvualustaa, jolloin meidän karuun ympäristöön sopeutuneet ketokasvit kuten kissankellot ja keltamatarat eivät enää pärjää siinä maaperässä, selittää Ryttäri.

Pehmeät keinot käyttöön ennen sakkoja

Monessa paikassa kurtturuusuja jo poistetaan, mutta läheskään kaikki maanomistajat eivät ole havahtuneet määräajan lähestymiseen.Jos hävitys ei onnistu ajoissa, sakkolappuja ei todennäköisesti heti ruveta jakelemaan.

– En usko. Ely-keskukset ovat se valvova viranomainen. Tuskin he valvontakierrosta lähtevät tekemään. Kyllä tämä menee ensi alkuun tiedotuksen ja valistuksen kautta, uskoo Ryttäri.

Väylävirasto ennakoi miljoonakuluja

Ensimmäisenä haitalliset vieraslajit yritetään kitkeä luonnonsuojelualueiden ja muiden arvokkaiden luontokohteiden lähistöltä. Väylävirastossa on tehty alustavia laskelmia siitä, mitä lupiinien ja kurtturuusujen poisto maksaa maantie- ja rata-alueilla.

– Niillä tiedoilla, mitä meillä on, se on useita miljoonia, mutta ehkä ennemminkin kymmeniä miljoonia. Siinä on vielä paljon epävarmuustekijöitä, esimerkiksi kurtturuusujätteen hävitys on kallista, huomauttaa Yli-Jama.

Niin kiire ei viraslajien hävityksessä ole, että moottoriteitä sen takia suljettaisiin.

– Siinä vaiheessa, kun tie kunnostetaan ja istutukset uusitaan, niin tehdään tämä hävitys siinä yhteydessä, ohjeistaa Ryttäri.

Siemenkodat talteen ja poltettavaksi

Tavoitteena on, että tulevaisuudessa teiden varsilla kukoistaisivat jälleen perinteiset niittykasvit. 

Nyt on juuri oikea aika, jos haluaa vähentää lupiinien määrää oman mökkitien varressa.

– Nyt voisi kerätä lupiinin varsia siemenkotineen ja viedä ne poltettavaksi, vinkkaa Ryttäri.

Lue myös:

    Videot

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja