Suomen huoltovarmuus riippuu yhä enemmän kansainvälisestä yhteistyöstä, kertoo Ulkopoliittisen instituutin rapostti.
Suomen on yhä vähemmän mahdollista varmistaa yhteiskunnan kriittisten toimintojen jatkumisen omin voimin, todetaan Ulkopoliittisen instituutin (Upi) tuoreessa raportissa.
Raportin mukaan Suomi on yhä kriittisemmin riippuvainen taloudellista, poliittisista ja jopa sotilaallisista kansainvälisistä yhteyksistään.
Maksuliikenne ylikansallisissa tietojärjestelmissä
Suomella on pitkä perinne sotataloudellisessa varustautumisessa, minkä merkitystä turvallisuustilanteen kiristyminen lähialueilla näyttäisi viime aikoina korostaneen.
Nykymaailmassa monet keskeiset yhteiskunnan toiminnot ovat kuitenkin yritysten, eivät viranomaisten, hoidossa ja osin myös suomalaisen päätöksenteon ulottumattomissa.
– Erityisesti finanssialalla kaikki keskeiset prosessi ovat ylikansallisissa tietojärjestelmissä, ehkä tärkeimpänä maksuliikenne, muistutti Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi Upin raportin julkistusseminaarissa.
Suomessa kansalaisten tuki huoltovarmuustyöhön on lähes yksimielistä ja myös elinkeinoelämässä on siihen sitouduttu. Kaupin mukaan haasteena on muun muassa se, miten tärkeää infrastruktuuria omistava ulkomainen pääoma saadaan näkemään saman toiminnan mielekkyys.
Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Raimo Luoma arvioi Suomen varautumisen olevan aineellisesti – esimerkiksi viljan, polttoaineiden ja puolustustarvikkeiden osalta – hyvällä tasolla.
Huolenaiheiksi hän mainitsee muun muassa kotimaisen sähköntuotannon riittävyyden sekä riittävät investoinnit kuljetusketjuihin kuten satamiin ja rautateihin.