Ensimmäinen eurooppalainen NHL:n päävalmentaja Alpo Suhonen täyttää sunnuntaina 70 vuotta. Suhonen muistelee yli 30 vuoden takaisia tapahtumia, kun hän jätti Leijonat juuri ennen MM-kisoja.
Suhosen syntymäpäivä on sunnuntaina, mutta juhlat hän järjestää myöhemmin. Itävallan urheilujohtaja-pestin päätyttyä 2017, on Suhonen ollut enimmäkseen kotona. Jonkun verran hän on pitänyt luentoja.
Urheilun aiheuttamia voiton ja tappion fiiliksiä valmentajalegenda ei ole jäänyt kaipaamaan.
– Fiiliksiä on muuallakin kuin urheilussa. Kun ikää on tämän verran, on oppinut suhteuttamaan asioita. Nuorena oli kiihkeämpää, nyt on analyyttisempää, Suhonen sanoo.
Ura Pohjois-Amerikassa huipentui historialliseen NHL-pestiin
Alpo Suhonen teki pitkän uran jääkiekon parissa pelaajana ja valmentajana. Saavutuksiin lukutuvat muun muassa Suomen mestaruus pelaajana (1971), alle 18-vuotiaiden Euroopan mestaruus valmentajana (1978) ja kaksi Sveitsin mestaruutta valmentajana (1995 ja 1996). Suhonen on Suomen jääkiekkoleijona numero 149.
Suhonen muistetaan varsinkin ensimmäisenä eurooppalaisena päävalmentajana NHL:ssä.
– Ei ne ketään sinne täältä vie valmentajaksi, sinne pitää kulkea itse pitkä tie. On tutustuttava kulttuuriin ja elämäntapaan. Pelkästään jääkiekon teknis-taktinen valmentaminen Euroopassa ei siihen taida riittää. On tunnettava pelaajia ja oikeita ihmisiä, Suhonen huomauttaa.
Pesti Chicago Blackhawksin päävalmentajana jäi Suhoselta vajaan kauden mittaiseksi. Huolta valmentajalle aiheuttivat muun muassa sydänvaivat.
– Se oli raskas kausi, joka päättyi burnoutiin. Toipumiseen meni melkein vuosi ennen kuin aloitin uudestaan, Suhonen sanoo.
Suhonen on myöhemmin myöntänyt Pelaa omalla mailallasi -kirjassaan (kirj. Risto Pakarinen), että tarttuminen Blackhawksin päävalmentajan pestiin oli virhe.
– Ne halusivat muutosta Chicagon jääkiekkovalmennus- ja peliajatteluun. Ei muutokseen kuitenkaan riitä, että palkataan valmentaja. Se vaatii myös uudenlaista harjoittelua ja uusia pelaajia. Heitä Chicago ryhtyikin draftaamaan, ja he voittivat monta Stanley Cupiakin (2010, 2013, 2017) sittemmin, Suhonen sanoo nyt.
Näkemyserot johtivat eroon Leijonat-valmennuksesta
Alpo Suhonen toimi Suomen jääkiekkomaajoukkueen päävalmentajana vuosina 1982-86. Hän päätti pestinsä eroon juuri ennen vuoden 1986 MM-kisoja. Suhosella oli sopimus voimassa vuoden 1988 Calgaryn olympialaisiin.
– Suomalainen jääkiekkojohto ei ollut samoissa ajatuksissa kuin minä. Tein suunnitelman, mitä kaikkea tehdään ennen Calgaryn kisoja, mutta sitä ei hyväksytty. SM-liigan johdoltakin taisi tulla jonkun verran painostusta.
– Pelaajien kanssa tulin hyvin toimeen, mutta tajusin, että ei ole järkeä tapella näiden äijien kanssa, kun meidän käsitykset erosivat niin paljon toisistaan.
Nyt 70 ikävuoden kokemuksella Suhonen tekisi erilaisen ratkaisun kuin reilut 30 vuotta sitten.
– Työolosuhteet olivat vaikeat, mutta kyllä se oli äkkipikainen ratkaisu silloin. En tekisi sitä nyt. Se oli ehkä vähän hätiköintiä.
Taistelivatko asiat vai ihmiset?
– Kyllä siinä tappelivat kaikki. Käsitykseni jääkiekkojoukkueen valmentamisesta olivat erilaiset, mitä useimmilla suomalaisilla jääkiekkojohtajilla oli siihen aikaan, Suhonen kuittaa.
Kannanotto: ”Kaikille ei käy kuin Patrik Laineelle”
Alpo Suhonen tunnetaan paitsi urheilumiehenä, niin myös kulttuurin asiantuntijana. Hän on työskennellyt muun muassa Turun kaupunginteatterin johtajana vuosina 1991-92 ja Pori Jazzin toiminnanjohtajana vuosina 2003-04.
Suhonen tykkää ottaa kantaa hänelle läheisiin aiheisiin. Hän näkee tällä hetkellä suomalaisessa jääkiekossa vallitsevan ristiriidan.
– Juniorivalmennuksen osalta meillä on hyvä malli. Pelaajia nousee solkenaan NHL:ään ja ympäri maailmaa, Suhonen aloittaa.
– Samalla SM-liigan taso on laskenut, kun kaikki parhaat nuoret pelaajat häipyvät. Meidän Liigastamme on tullut osittain kasvatusliiga, mutta osittain myös paluumuuttajien liiga.
Suhonen näkee ongelmalliseksi, että monet nuoret hyppäävät liian aikaisin AHL:ään tai NHL:ään.
– Agentit myyvät mielellään nuoria pelaajia, Suhonen toteaa.
– Parhaimpien kannattaakin lähteä ajoissa, mutta kaikille se ratkaisu ei sovi yhtä hyvin kuin Patrik Laineelle ja Sebastian Aholle.
Suomalaisen kiekkoväen tulisi Suhosen mukaan keksiä ratkaisu, kuinka nuoret pelaajat näkisivät kotimaan Liigan vetovoimaisempana.
– Pelkistetysti sanoen: perinteisesti on menty joukkueurheilu-ajatus edellä, nykyään yksilöt ajattelevat enemmän omaa uraansa, Suhonen nostaa esille.