Uniongelmat ovat yleisiä, ja pitkäaikainen unettomuus on myös terveysriski. Työelämässä unettomuus huonontaa työsuoritusta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) unitutkijan, tutkimusprofessori Timo Partosen mukaan univelkainen ihminen saattaa muuttua ärtyneemmäksi, aiheuttaa riitoja työyhteisössä ja vaikuttaa työilmapiiriin. Välittömät seuraukset univajeessa ovat suorituskyvyn lasku, keskittymiskyvyn heikkeneminen, muistivaikeudet sekä reaktionopeuden lasku. Näiden seurauksena myös työtapaturmat lisääntyvät, mahdollisesti myös tapaturmat liikenteessä työmatkalla.
Pidemmällä aikavälillä uniongelmaisen verenpaine ja syke nousevat. Tämä taas nostaa kortisolin eli stressihormonin eritystä, koska huono nukkuminen on stressitila elimistölle.
Lisäksi unihäiriöt voivat altistaa diabetekselle ja depressiolle.
Syke ei aina ehdi laskea arkiöinä
Helsingin yliopiston dosentin, unitutkija Tarja Stenbergin mukaan eniten unettomuudesta kärsivät työikäiset, joilla stressi ja ajanpuute vaikuttavat uniajan lyhenemiseen. Arkiöinä syke ei pääse laskemaan ja kahden päivän palautumisaika viikonloppuisin ei välttämättä riitä, sillä kertyneen univelan pois nukkuminen ei onnistu kaikilta.
Nykyaikainen työ itsessään voi olla aivoille rasittavaa, ja myös pitkät työpäivät ja ylityöt vaikuttavat uneen. Työterveyshuollossa on alettu viime vuosina kiinnittää huomiota unettomuuteen. Työnantajan tehtävä on huomioida, ettei työntekijän unettomuus pääse liian pitkälle.
Hyvän unen kannalta esimiehen on hyvä kiinnittää huomiota työvuorolistoihin ja työvuorojen järjestämiseen. Ylitöitä tekevien ja vuorotyöläisten lisäksi riskiryhmässä ovat niin sanotut aivotyöläiset eli asiantuntijatöiden tekijät, joille psyykkinen työstä palautuminen on tärkeää.