Rikollisjärjestö United Brotherhoodin lakkauttamista puidaan taas maanantaina oikeudessa, kun koronan katkaisemaa valmistelua päästään vihdoin jatkamaan.
STT haastatteli syyttäjän edustajaa Hollannista, missä rikollisten moottoripyöräkerhojen lakkauttamisesta on käyty oikeutta jo vuosia. Syyttäjä pitää ryhmille asetettuja kieltoja tehokkaina, mutta korostaa, että ne eivät yksin riitä jengirikollisuuden suitsimiseksi.
Hollannissa kieltoja on haettu oikeusteitse usealle eri moottoripyöräkerholle. Bandidosta koskeva kielto on jo saanut lainvoiman. Helvetin enkelien, No Surrenderin ja Satudarahin kohdalla prosessi on vielä kesken muutoksenhakutuomioistuimissa ja korkeimmassa oikeudessa.
STT:n haastatteleman Hollannin syyttäjäviranomaisen näkökulmasta Bandidosta koskeva korkeimman oikeuden päätös oli rohkaiseva, mutta samalla pettymys. Oikeus nimittäin katsoi, että Bandidoksen valtakunnallinen organisaatio voidaan lakkauttaa, mutta jokaisella paikallisella osastolla on itsenäinen laillinen status. Niiden lakkauttamiseksi jokainen kymmenistä paikallisosastoista pitäisi lakkauttaa erikseen.
STT:lle haastattelun antoi puhelimitse Hollannin valtakunnallisen syyttäjäviranomaisen (Openbaar Ministerie, Landelijk Parket) viestintäedustaja. Viestintäedustajat eivät turvallisuussyistä kommentoi mediassa nimellään.
Bandidoksen kohdalla tulleesta takaiskusta huolimatta Hollannin syyttäjä pitää rikollisjärjestöjen lakkauttamista tehokkaana keinona hillitä rikollisuutta.
– Voimme syyttää yksilöitä rikollisryhmään kuulumisesta, mutta se ei vaikuta itse ryhmään. Toimet täytyy kohdistaa ryhmään. Kun ryhmä saadaan – usein paljon aikaa vaativassa siviiliprosessissa – lakkautettua, yksilöitä on mahdollista syyttää kielletyn järjestön toiminnan jatkamisesta.