Uniapneaa kutsutaan uudeksi kansantaudiksi. Jopa 1,5 miljoonan suomalaisen on arvioitu sairastavan vähintään lievää uniapneaa, usein tietämättään. Potilasjonojen kasvun on pelätty pidentävän hoitojonoja ja aiheuttavan tiukennuksia hoidon kriteereihin.
Sairaanhoitopiireissä on vastattu potilasruuhkiin sujuvoittamalla hoitokäytäntöjä. Apuna ovat esimerkiksi uudet digitaaliset hoitopolut. Jonotusta lyhentää myös diagnoosien tekeminen perusterveydenhuollossa.
Erikoislääkärit Adel Bachour ja Heidi Avellan-Hietanen kirjoittavat huhtikuun Lääkärilehdessä, että uniapnean hoitopolkua pitäisi selkiyttää muiden kansantautien malliin. Heidän mukaansa perusterveydenhuollon pitäisi saada suurempi rooli uniapnean hoidossa sekä seurannassa, ja erikoissairaanhoito keskittyisi vain erityistapauksiin.
Diagnostiikkaa tehdään jo yleisesti terveyskeskuksissa ja yksityisellä puolella. Sairauden hoito CPAP-ylipainehengityshoidolla tai kiskohoidolla käynnistetään tavallisesti erikoissairaanhoidon keuhkopoliklinikalla, johon mennään lähetteellä. Hoidon seurantaa hoitavat joko sairaanhoitopiirit tai kunnat.
Verkko-ohjaus lisääntyy
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) uniapneapotilaiden määrä on lisääntynyt noin 35 prosenttia 2–3 vuoden aikana. Kasvua on koettu myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä, jossa hoidettavana on jo yli 15 000 CPAP-potilasta ja yli 2 000 kiskohoitoa käyttävää potilasta.
Etelä-Savon Essotessa hoidettiin viime vuonna runsaat 1 500 uniapneapotilasta, kun luku vuonna 2011 oli vielä noin 400. Tänä vuonna potilaita on ollut jo yli tuhat, eli ollaan noin 2 000 potilaan vuosivauhdissa. Mukana ei ole kaikkia Etelä-Savon tapauksia, sillä diagnooseja tehdään myös avopuolella.