Lääkäreiden huoli koronaviruksen vuoksi hoitamatta jäävistä muista sairauksista on kerännyt viime aikoina palstatilaa, kun kunnat ovat ajaneet alas ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa ja tartuntapelko on ajanut potilaita vastaanotoilta.
Myös päivystyskäynneissä pudotus on ollut merkittävä. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) alueella päivystyspoliklinikalla on 40 prosenttia vähemmän kävijöitä kuin normaalisti.
Katso yllä oleva video: Maija, 41, ei kuulunut riskiryhmään, ja silti koronavirus iski hengenvaarallisella tavalla – nukutettiin teho-osastolla viikoksi.
Johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi Husista kertoo, että Husin alueella jopa sydäninfarktista seuraavat pallolaajennukset ovat vähentyneet kolmanneksella.
Hän ei osaa sanoa, sairastavatko potilaat nyt vakaviakin infarkteja kotona vai onko niiden määrä tosiaan vähentynyt.
Kaikkinensa sydän- ja aivoinfarktipotilaita näkyy Husissa lähes puolet tavallista vähemmän.
Potilaat ovat Mäkijärven mukaan peruneet koronan välttämiseksi kaikenlaisia hoitokäyntejä leikkauksista tähystyksiin.
– Yhä enemmän kuulee, etteivät ihmiset uskalla tulla, vaikka pyydetään.
Mäkijärvi pelkää, että esimerkiksi syöpiä saattaa perumisten vuoksi jäädä havaitsematta. Myös ajan kanssa pahenevat pitkäaikaissairaudet huolettavat.
Mäkijärvi nostaa esimerkiksi diabeetikoiden hoitotasapainon. Pitkän päälle ongelmia tuottanee myös suun terveydenhuollon seisahtuminen.
Mäkijärvi huomauttaa, että hammas- ja ientulehdukset lisäävät veritulppariskiä. Ne myös pitää hoitaa ennen suuria leikkauksia.
Lasten kotihoito saattaa näkyä päivystyksissä
Ylilääkäri, palvelujohtaja Susanna Wilen Pohjois-Karjalan Siun Sotesta puolestaan arvelee, että päivystyspotilaiden väheneminen saattaa johtua myös hoidon tarpeen vähentymisestä.
Siun Soten alueella päivystyskäynnit ovat pudonneet 30–40 prosenttia, mutta Wilenin mukaan suurin vähennys näyttäisi tulevan lievistä tapauksista ja lasten käynneistä.
Wilen arveleekin päivystyksen tilanteessa näkyvän nyt sen, etteivät lapset ole päivähoidossa toisiaan tartuttamassa. Lisäksi vähentynyt liikkuminen on saattanut pienentää tapaturmien määrää.
Baarien sulkeminen puolestaan heijastuu suoraan yöajan potilasmääriin.
Hoitoa heti tai 10 minuutin sisällä saapumisestaan tarvitsevien, kiireellisimpien potilaiden määrissä ei Wilenin mukaan ole nähtävissä oleellista vähenemistä.
Uuteen normaaliin
Niin Mäkijärvi kuin Wilenkin kehottavat potilaita nyt saapumaan sovittuihin terveydenhuollon tapaamisiin ja tarkistuttamaan epäilyttävät oireet.
– Kriteerit sille, otetaanko yhteyttä ja lähdetäänkö liikkeelle, ovat samat kuin ennekin, Mäkijärvi painottaa.
Molemmat kehottavat tarttumaan luuriin, jos oma kunto epäilyttää.
Esimerkiksi päivystysapupuhelimen päässä terveydenhuollon ammattilainen osaa suositella sopivaa tapaa toimia. Myös internetin oirenavigaattorit voivat olla avuksi.
Mäkijärvi kertoo, että nyt kun rajoitustoimet ovat purreet koronaviruksen leviämisnopeuteen, normaalia sairaanhoitoa pyritään jälleen lisäämään kautta maan.
Hän kuitenkin huomauttaa, että tavoitteena on ”uusi normaali”: koronapotilaille varattuja hoitoresursseja ei vielä voida nollata.
– Ei muiden potilaiden hoito siihen vanhaan sataan prosenttiin tule päätymään. Pitkällä aikavälillä kansanterveydellinen haaste on, miten hoitovelka hoidetaan.
Rintakipuja pantataan normaalioloissakin turhan kauan kotona
Koronaepidemiaa tai ei, lääkärin näkökulmasta löytyy vielä vakavia oireita, joiden tunnistamisessa suomalaisilla on petrattavaa.
– Rintakipuoireet ovat sellaisia tapauksia, joihin suhtaudutaan vähän vielä kevyesti, Husin osastonylilääkäri Emil Heinäaho pohti STT:lle ennen koronaepidemian vyörymistä Suomeen.
Päivystykseen olisi hänen mukaansa tarpeen lähteä erityisesti silloin, kun rintakipuun yhdistyy voimattomuutta.
Heinäaho huomauttaa, että puolet Suomen sydäntautitapauksista todetaan vasta sydänkohtauksen yhteydessä.
Samoilla linjoilla oli Siun Soten Susanna Wilen.
– Meillä on tietty vanhan kansan porukka, joka pitelee rintakipu- ja halvausoireita vähän pitkään kotona.
Halvausoireiksi Wilenin mainitsee muun muassa puheen puuroutumisen ja puristusvoiman katoamisen käsistä. Ne saattavat kertoa aivohalvauksesta.
Sekä Wilen että Heinäaho sanovat, että oireitaan panttaavia löytyy erityisesti ikäihmisten keskuudesta.
Yleiskunnon romahdus syytä tutkituttaa
Heinäaho korostaa, että hälyttävää on ennen kaikkea yleisvoinnin yhtäkkinen romahdus. Pelkkä voimattomuuskin voi olla vakava merkki.
Esimerkiksi keuhkoveritulppa saattaa olla muuten oireeton, mutta vie suorituskyvyn.
– Kun ei jaksa kävellä kuin 20 metriä ja puuskuttaa, silloin suorituskyky on romahtanut, Heinäaho avaa.
Samoin päivystykseen kannattaisi suunnata esimerkiksi hengitysvaikeuksien ja yhtäkkisen kovan kivun vuoksi.
Ikä vaikuttaa siihen, kuinka matalalla kynnyksellä lääkäriin kannattaa hakeutua. Nuorimmat ja vanhimmat ovat herkimpiä.
– Vauva ja vanhus ovat hyvin lähellä toisiaan, heidän kroppansa kestävät huonommin tauteja, Heinäaho sanoo.
Hänen mukaansa lapset pikkuvauvoja lukuun ottamatta ovat kuitenkin siinä mielessä helppoja, että heidän yleisvointiaan lääkärin on helppo tulkita.
– Lasten yleistilalla on valtavan iso painoarvo, kun heitä tutkitaan ja hoidetaan. Jos lapsi on oma itsensä ja touhuaa, sillä hetkellä ei ole hätää.