Afganistanissa siepatun suomalaisnaisen kohtalosta vain vähän tietoa – UM: lunnaisiin ei suostuta

Ruotsalaisessa Operation Mercy -hyväntekeväisyysjärjestössä työskennellyt nainen katosi, kun järjestön työntekijöiden asuinpaikkaan Kabulissa iskettiin lauantai-iltana paikallista aikaa. Hyökkäyksessä kuoli saksalainen nainen ja naisten afganistanilainen vartija. Asiasta kertoi järjestö nettisivuillaan.

Järjestön mukaan suomalaisnainen oli ollut Afganistanissa vain kolme kuukautta. Naisesta oli pian määrä tulla Operation Mercyn Afganistanin-apulaisjohtaja, ja hän opiskeli parhaillaan paikallista darin kieltä.

Afganistanilainen Tolo News kertoi sunnuntai-iltana, että suomalaisnaisen olinpaikkaa ei tiedetä eikä poliisi ole kertonut, mitä tahoa sieppauksesta epäillään.

Lehti kertoi poliisilähteisiin viitaten, että hyökkääjät tappoivat vartijan viiltämällä tämän kaulan ja nousivat rakennuksen toiseen kerrokseen, missä he surmasivat saksalaisen naisen ampumalla tätä kasvoihin.

"Työ etenee intensiivisesti"

Ulkoministeriön kansalaispalvelupäällikkö Pasi Tuominen ei sunnuntaina kertonut, onko sieppaajatahoa saatu selville tai mitä muuta ministeriöllä on tiedossa.

– Kyse on naisen turvallisuudesta ja myös hänen yksityisyydestään. Tällä hetkellä tärkeintä on, että siepattu saadaan vapautettua, Tuominen sanoi.

Ulkoministeriön lisäksi asiaa selvittävät poliisi, Puolustusvoimat ja Suomen Afganistanin-suurlähetystö. Ministeriö on ollut yhteydessä myös EU-maiden ja Afganistanin viranomaisiin.

– Työ etenee intensiivisesti, Tuominen sanoi.

Suomi vaatii siepatun vapauttamista heti. Suomen linjana on ollut ja on Tuomisen mukaan tälläkin kertaa se, että lunnasvaatimuksiin ei suostuta.

– Se perustuu yleiseen länsimaiseen käytäntöön, eikä lunnaisiin olisi lainmukaisia perusteitakaan.

Tilanne huononi etenkin 2014

Afganistanissa vuosia työskennellyt ulkoministeriön siviilikriisinhallinnan asiantuntija Pia Stjernvall sanoo STT:lle, että maan turvallisuustilanne on huonontunut koko ajan.

– Kun menin Afganistaniin vuonna 2010, meillä oli paikallinen afgaanikuljettaja ja tavalliset autot. Viime vuoden lopulla kun lähdin maasta, minulla oli monta turvamiestä, panssaroidut autot ja aina oli kolme autoa, kun liikuimme paikasta toiseen.

Stjernvall työskenteli vuosina 2010-2016 Afganistanissa eri tehtävissä, muun muassa päällikkönä EU:n poliisikomissio EUPOLissa.

Merkittävä käänne huonompaan tapahtui hänen mukaansa vuonna 2014, kun kansainväliset joukot lähtivät maasta lähes kokonaan.

– Kansainvälisiä joukkoja jäi hyvin vähän ja ne, jotka jäivät, ovat neuvontatehtävissä. Afgaanien omat poliisi- ja sotilasjoukot eivät ole vielä tarpeeksi koulutettuja.

"Liikemiehiä siepataan viikoittain"

Stjernvall kertoo, että vuoden 2001 jälkeen Afganistanissa on siepattu noin sata ulkomaalaista.

– Afgaaneja on siepattu varmasti paljon enemmän. Paikallisia bisnesmiehiä siepataan viikoittain.

Sieppauksia tekevät Afganistanissa terroristit ja rikolliset. Useimmin sieppauksia tehdään rahan takia ja niiden takana ovat rikollisjärjestöt, Stjernvall sanoo.

Stjernvall sanoo, että pitää muistaa, että Afganistan on sotatilassa.

– Kaikki ihmiset, jotka sinne lähtevät, tietävät millaisiin riskeihin valmistautua.