Oppilaitospappina työskennellyt Late Mäntylä jätti Helsingin seurakuntayhtymän alkuvuodesta. Raskaat vuodet horjuttivat fyysistä ja psyykkistä terveyttä, mutta eivät murtaneet sielua.
Helsingin seurakuntayhtymä on rikkonut sekä työturvallisuus- että tasa-arvolakia laiminlyömällä laeissa mainittuja velvollisuuksiaan.
Tasa-arvovaltuutettu katsoi maaliskuisessa lausunnossaan, että seurakuntayhtymässä työskennelleeseen oppilaitospappi Late Mäntylään kohdistui työpaikallaan sukupuoleen perustuvaa häirintää eikä työnantaja ryhtynyt toimiin siihen puuttumiseksi.
Häirinnässä oli kyse muunsukupuolisen Mäntylän toistuvasta väärinsukupuolittamisesta. Avoimesti muunsukupuolisuudestaan kertonutta Mäntylää puhuteltiin työpaikallaan muiden mukana naisena, leidinä ja sisarena. Asiaan ei Mäntylän mukaan puututtu, vaikka hän huomautti asiasta ja kertoi siitä esihenkilöilleen.
Tasa-arvovaltuutetulle antamassaan selvityksessä seurakuntayhtymä sanoi, että kyse oli yksittäisistä tahattomista tilanteista, ei tarkoituksellisista loukkauksista. Se katsoi, etteivät tapahtumat ylittäneet kynnystä, joka täyttäisi lain tarkoittaman epäasiallisen käyttäytymisen kriteerit.
Muitakin kuormitustekijöitä
Etelä-Suomen aluehallintovirasto taas katsoi joulukuussa 2024 antamassaan tarkastuskertomuksessaan, että seurakuntayhtymä oli laiminlyönyt velvollisuuttaan selvittää Mäntylän terveyttä vaarantavat kuormitustekijät sekä välttää ja vähentää niitä.
Kuormitusta aiheuttavia tekijöitä oli väärinsukupuolittamisen lisäksi useita, Mäntylä sanoo STT:lle.
Kesällä 2022 Helsingin Sanomille antamansa haastattelun jälkeen Mäntylää syytettiin työyhteisön maineen pilaamisesta. Hän oli haastattelussa kertonut, kuinka osa työkavereista väärinsukupuolittaa häntä eivätkä kaikki tervehdi häntä työpaikalla.
Syksyllä osa kollegoista toimitti esihenkilölle kirjeen, jossa Mäntylää syytettiin muun muassa raivokkaista tunteenpurkauksista sekä kyvyttömyydestä ottaa vastaan kritiikkiä. Mäntylä kertoo yrittäneensä saada esimerkkejä väitetyistä tilanteista mutta tuloksetta.
Työpaikan ilmapiiri oli tulehtunut. Mäntylän mukaan syynä oli se, ettei asioita, kuten häneen kohdistunutta häirintää, koskaan selvitetty kunnolla.
Mäntylän mukaan hänet suljettiin lopulta tiimin ulkopuolelle ilman perusteluja päätökselle. Hän koki tämän eristämisenä.
Erosopimukseen haluttiin vaitiolokirjaus
Ensimmäisen kerran Mäntylä jäi pidemmälle sairauslomalle vuonna 2021. Kuormitus oli alkanut näkyä fyysisinä ja psyykkisinä oireina. Verenpaine oli pilvissä, muisti ei tahtonut pelata, ahdisti. Pitkiä sairauslomajaksoja kertyi useita.
Viime vuodenvaihteessa Mäntylä alkoi ammattiliittonsa juristin avulla neuvotella työnantajansa kanssa erosopimuksesta, jolla Mäntylän virkasuhde päätettäisiin. Sopimusluonnoksen ensiversioissa oli mukana seurakuntayhtymän tahdosta vaitiolokirjaus, joka olisi kieltänyt Mäntylää puhumasta tapahtumista. Mäntylälle kirjaus oli ehdoton ei.
– Pidän hyvin kyseenalaisena sitä, että kun viranomaiset toteavat työnantajan rikkoneen lakisääteisiä velvoitteitaan, viranhaltijat korkealla tasolla yrittävät käyttää kirkollisverovaroja syrjintää kokeneen ihmisen hiljentämiseen, hän sanoo STT:lle.
Lopulta kirjaus poistettiin sopimuksesta. Seurakuntayhtymän yhteisen seurakuntatyön johtaja Stefan Forsén sanoo STT:lle ajatelleensa vaitiolokirjauksessa entisen työntekijän yksityisyydensuojaa eikä tarkoituksena ollut estää tätä kertomasta kokemastaan.
– Se, mitä joku haluaa sanoa entisestä työnantajasta, voi olla enemmän tai vähemmän miellyttävä asia, mutta se kuuluu kuvaan.
Forsén katsoo, että seurakuntayhtymän käytännöt yleensä paljastavat työntekijöitä kuormittavat tekijät, joihin työnantajan tulisi puuttua. Hän ei näe, että yhtymän toimintatavat olisivat olleet vääriä tai että siellä ei olisi riittävällä tavalla varauduttu työntekijöiden tukemiseen.
"Meillä on oppimista"
Forsén sanoo seurakuntayhtymän ottavan hyvin vakavasti tasa-arvovaltuutetun antaman lausunnon. Hänen mukaansa yhtymässä on ryhdytty useisiin toimenpiteisiin.
Häirintätilanteita varten on muun muassa tehty selkeät toimintaohjeet, ja lisäksi esihenkilöitä on koulutettu. Yhtymällä on myös ilmoituskanava epäasiallisesta käyttäytymisestä ja häirinnästä ilmoittamiseen.
– Meidän pitää kerta kaikkiaan olla tarkempia sen suhteen, että välittömästi kun kuulemme, että joku on kokenut tai mahdollisesti kokenut syrjintää, meidän pitää reagoida vahvasti ja nopeasti, Forsén sanoo.
Lausunnossaan tasa-arvovaltuutettu toteaa, ettei seurakuntayhtymä tunne riittävän hyvin tasa-arvolakiin perustuvia velvoitteitaan, minkä vuoksi sukupuoli-identiteettiin perustuvan häirinnän ennaltaehkäisy ja siihen puuttuminen ei ole ollut johdonmukaista.
Forsén myöntää, että seurakuntayhtymässä on ollut tässä selkeä puute.
– Olemme pyrkineet siihen, että olisimme turvallinen työpaikka kaikille. Mutta nyt kun lakia on hieman muutettu ja näitä asioita on nostettu eri tavalla esille, niin kyllä meillä on siinä oppimista, se täytyy vaan nöyrästi todeta.
Sukupuolivähemmistöt on huomioitu seurakuntayhtymän uudessa yhdenvertaisuussuunnitelmassa, jossa on mainittu esimerkiksi sukupuolineutraalin kielen edistäminen, sukupuolineutraalien tilojen suosiminen sekä moninaisuuden vahvistaminen rekrytoinneissa.
Hengellistä väkivaltaa normalisoidaan
Mäntylä ei koe saaneensa työnantajaltaan tukea työssä kokemaansa hengelliseen väkivaltaan.
– Kirkossa kulttuuriin on sisäänrakennettu se, että Raamatun ja Jumalan nimissä voi puhua todella väkivaltaisesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä ja myös naispuolisista papeista.
Tasa-arvolaki ja yhdenvertaisuuslaki eivät koske uskonnonharjoitusta, mutta ne koskevat esimerkiksi työyhteisöä ja rekrytointia kirkossa.
Mäntylä sanoo, ettei hänen toistuva väärinsukupuolittamisensa johtunut tiedon puutteesta tai siitä, että työyhteisössä olisi ollut konservatiivisia tulkintoja kannattavia ihmisiä. Hän uskoo entisten kollegojensa aidosti haluavan hyvää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille.
Mäntylä toivoo, että työyhteisöjä ja johtajia koulutettaisiin moninaisuuden huomioinnissa työpaikalla. Esihenkilöasemassa olevien tulisi Mäntylän mukaan muistaa, ettei kyse ole mielipiteistä, vaan laissa säädetyistä asioista: syrjintä on kiellettyä ja häirintään tulee puuttua.
– Näistä tehdään mielipideasioita, vaikka laki on hyvin yksiselitteinen.
Lähtömessu Töölön kirkossa
Mäntylä päätti 15-vuotisen uransa Helsingin seurakuntayhtymässä maaliskuussa järjestetyssä lähtömessussa. Se on virkansa jättävän seurakuntapapin viimeinen messu, jossa pappi ikään kuin hyvästelee seurakuntansa. Paikaksi Mäntylä valitsi Töölön kirkon.
– Minäkin luulin olevani papin työssä eläkkeelle asti, mutta kun Jumala kutsuu, pitää olla valmis täyskäännökseen, Mäntylä kertoo saarnanneensa.
Raskaista vuosista huolimatta Mäntylä ei sano katuvansa mitään – jäihän hän sanojensa mukaan kantamaan ristiä syrjivien rakenteiden muuttamiseksi.
– Psyyke ja ruumis ovat hajonneet, mutta sieluni voi paremmin kuin koskaan.