Ulkomailta Suomeen tulevat tutkijat ovat pahassa pätkätyökurimuksessa ja saavat liian vähän tietoa sekä työnlainsäädännöstä että työsuhteestaan, kertoo tuore tutkimus.
Kielitaidon kanssakin on vähän niin ja näin, sillä peräti neljännes vastaajista katsoi, että suomen opiskeluun ei tarjottu mitään mahdollisuuksia.
– Nämä käytännön puutteet ovat selvässä ristiriidassa yliopistojen kansainvälistymistavoitteen kanssa. Jos Suomi voisi aidosti houkutella ulkomaalaisia tutkijoita, ei viime aikoina keskusteluun noussut suomalaistutkijoiden lisääntyvä siirtyminen ulkomaille olisi niin paha ongelma. Nyt Suomi näyttää häviävän kummassakin suunnassa, toteaa Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen tiedotteessa.
Epävarmuus huolettaa
Tutkijat tekevät yleensäkin paljon määräaikaisuuksia, mutta kansainväliset jäsenet tekevät todella pätkätöitä: työsuhteen pituus on keskimäärin 12 kuukautta.
Tieteentekijöiden liiton koko jäsenkuntaa koskevan viimeisimmän kyselyn mukaan määräaikaisen palvelussuhteen pituus oli yli tuplasti pidempi eli keskimäärin 25 kuukautta.
Ulkomaiset tutkijat pitivätkin suurimpina haasteinaan epävarmuutta tulevaisuudesta ja kielivaikeuksia.
Niistä tutkijoista, jotka olivat alun perin tulleet Suomeen opiskelemaan, kaksi kolmasosaa oli lähtöisin EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta. Eniten tulijoita on Kiinasta, Intiasta ja Yhdysvalloista.
Kysely tehtiin 529 Tieteentekijöiden liiton jäsenelle, jotka eivät olleet Suomen kansalaisia. Heistä 39 prosenttia vastasi.