Ukrainaan ensihoitajaksi lähtenyt "Lilja" sai rintamalta sykähdyttävän palautteen: Moni olisi hengissä, jos suomalaisten taidot olisivat olleet aiemmin käytössä

Aktiivisen reserviläisen ei tarvinnut miettiä tarjousta pitkään.

– Kiinnostuin asiasta välittömästi, ja muutamassa päivässä tuli tehtyä päätös, että kyllä minä sitten lähden, hän kertoo.

Puoli vuotta myöhemmin takana on jo kaksi koulutusreissua Ukrainaan Lion Defence Teamin riveissä. Tuorein reissu päättyi kesken kaiken autokolariin, jossa saaduista vammoista Lilja palasi toipumaan Suomeen.

– Olihan se aika tuskainen reilun vuorokauden pituinen ajomatka kotiin, hän kertoo.

Mieli palaa kuitenkin jo takaisin Ukrainaan. Mutta mistä motivaatio palkattomaan koulutustyöhön kaukana kotoa?

– Paras palkka on se saatu palaute. Ukrainalaiset ovat erittäin motivoituneita koulutuksessa ja kyselevät paljon. He ovat siitä todella kiitollisia, ja se näkyy sekä kuuluu, Lilja kertoo.

Osa koulutettavista on jo ollut rintamalla, osa vasta lähdössä sinne. Yksi aktiivisista osallistujista oli lääkintäkoulutuksen päätteeksi kertonut sotineensa jo useita vuosia ja olevansa yksi kolmesta alkuperäisen sadan sotilaan joukko-osastonsa eloonjääneestä.

– Hän itse uskoi, että useampi olisi vielä hengissä, jos heillä olisi ollut aiemmin ne tiedot, joita heille nyt koulutettiin, Lilja kertoo.

Oppia myös taistelutaidoissa

Syksyllä 2022 toimintansa aloittaneella Lion Defence Teamilla on riveissään noin 40 suomalaista kouluttajaa, jotka vievät Ukrainaan niin sotilaallista kuin lääkinnällistä osaamistaan. Koulutustiimien projektit ovat yleensä noin viiden päivän pituisia.

Lilja, kuten muutkin reserviläiskouluttajat, esiintyvät operaatioturvallisuuden vuoksi julkisuudessa vain peitenimellä. Liljan henkilöllisyys on STT:n toimituksen tiedossa.

Alkusyksyn tuoreessa koulutustapahtumassa Länsi-Ukrainassa koulutettavana oli sekä siviiliensihoitajia että rajavartijoita. Koulutus käsitti taistelukentällä annettavaa taktista ensihoitoa sekä pitkittynyttä hoitoa, jos haavoittuneen kuljetus pois rintamalta jostain syystä viivästyy.

Lääkintäkoulutuksen lisäksi suomalaisreserviläiset antoivat ukrainalaisille myös taktista taistelukoulutusta, mikä sisälsi perusjalkaväkitoimintaa partion ja ryhmän tasolla sekä esimerkiksi dronekoulutusta ja oman toiminnan suojaamista.

– Palautteen perusteella koulutus tuli tarpeeseen. Sekä ensihoitajat että rajavartijat pyysivät jo seuraavaa koulutusta, Lilja kertoo.

Hänen mukaansa toiminnan jatkumisen varmistamisessa kaikkein tärkeintä on keräyksillä ja lahjoituksilla saatu rahallinen tuki. Sillä maksetaan kouluttajien välttämättömät matka- ja majoituskustannukset. Muuta korvausta he eivät saa.

Vanhentuneet tarvikkeet hyötykäyttöön

Osaamisensa lisäksi suomalaisilla oli viemisinään Ukrainaan erilaisia lääkintätarvikkeita, joita oli saatu lahjoituksena kouluttajana olevien terveydenhuollon ammattilaisten yhteyksien kautta. Valtaosa tavaroista oli muodollisesti jo vanhentuneita eli ne olisivat päätyneet Suomessa roskiin.

– Ukrainassa niitä voidaan käyttää joko koulutuksessa tai sitten rintamalla, jossa on materiaalista hirveä pula. Vanhentunut tavara on siellä ihan käyttökelpoista, Lilja kertoo.

Hänen mukaansa esimerkiksi intubaatioputket, kiristys- ja painesiteet sekä haavasidokset eivät ole tuotteiden virallisen käyttöiän umpeuduttua menneet miksikään. Kaikista tavaroista toki tarkastettiin, että ne ovat ehjiä, eikä esimerkiksi lääkkeitä viedä Ukrainaan olenkaan.

Lääkintämateriaalia voi edelleen lahjoittaa Lion Defence Teamille, joka toimittaa sen tarvikkeista riippuen joko rintamalle, stabilointipaikoille tai sairaaloihin Ukrainassa.

Lilja kiittelee työnantajaansa joustavuudesta sen suhteen, että ainakin ensimmäiset kaksi koulutusreissua Ukrainaan saatiin järjestymään "lomapäiviä ja tasausvapaita sumplimalla" sekä vuoroja vaihtamalla.

– Vielä ei ole tarvinnut palkatonta vapaata ottaa, hän kertoo.

Sellainen sivuvaikutus koulutusmatkoilla on ollut, että sotauutisia Ukrainasta tulee seurattua hyvinkin tiiviisti.