Halvat dronet ovat ongelma nykyisille ilmatorjuntajärjestelmille, jotka on kehitetty tyystin toisenlaisia kohteita vastaan.
Ukraina väittää kehittäneensä laseraseen.
Asiasta kertoi Ukrainan asevoimien miehittämättömien asejärjestelmien komentaja Vadym Sukharevskyi.
"Todellisen" ja "tällä hetkellä toimivan" laserin nimi on "Tryzub" ja sillä on noin kahden kilometrin kantama, sanoi Sukharevskyi.
Tiedossa ei ole, onko järjestelmä Ukrainan itsensä kehittämä vai jostain muualta saatu, asiasta kertova The Defense Post -media huomauttaa.
Pääesikunnassa ilmatorjuntajärjestelmien kehittämistyössä mukana ollut Esa Kelloniemi pitää mahdollisena, että Ukraina on kyennyt kehittämään laseraseen.
Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen Ukrainalle jäi huomattava määrä aseteollista osaamista. Venäjä vei teollisuutta pois, mutta tietotaito jäi.
– Siitä, onko kyse prototyypistä, ei ole mitään tietoa. Jos näin on, aseella on enemmän propagandamerkitystä kuin käytännön arvoa, Kelloniemi sanoo MTV Uutisille puhelimitse.
– Vaikka näitä saataisiin paljonkin käyttöön, tuskin ne sodan laajaa kuvaa muuttavat, hän jatkaa.
Venäjä on syksyllä kiihdyttänyt ilmaiskujaan erityisesti Ukrainan energiateollisuutta vastaan. Kaikki uudet keinot ilmatorjunnan lisäämiseksi ja parantamiseksi ovat siis tervetulleita Ukrainalle.
Lennokit pitää saada pudotettua
Vaikka laserit ovat aseistuksena tutumpia scifi-elokuvista kuin taistelukentiltä, on niitä kehitetty jo tovi. Välillä kehitys on edennyt nopeammin, toisinaan hitaammin, Kelloniemi sanoo.
Laserista on etsitty Ukrainan sodan oppien myötä yhtä ratkaisua dronejen aiheuttamaan uuteen ongelmaan.
1:42
Siinä missä drone on halpa, ovat niitä torjuvat ohjukset ja ammukset yleisesti ottaen hyvin arvokkaita. Kustannustehokkuus ei ole kunnossa, Kelloniemi summaa.
– Lennokit ovat tulleet jäädäkseen ja niillä on selvä vaikutus taistelukentällä. Tällä hetkellä niillä on etu puolustajaan nähden, Kelloniemi jatkaa.
– Kuten aina aseen ja vasta-aseen kamppailussa, pyritään nyt kehittämään tilannetta tasapainottavia aseita, hän jatkaa.
Ohjus kallis, drone halpa
Sekä Ukraina että Venäjä ovat mielellään julkaisseet kuvamateriaalia droneista, jotka hyökkäävät esimerkiksi taistelupanssarivaunuja vastaan.
Sotilasasiantuntijoiden mukaan dronejen merkittävin vaikutus sodankäyntiin on kuitenkin niiden kyky välittää käytännössä reaaliaikaista kuvaa taistelukentältä.
Käytännössä siis tarkkaa tiedustelutietoa on aikaisempaa selvästi enemmän, mikä tekee kaikesta liikkeestä ja esimerkiksi yllätyshyökkäyksistä selvästi vaikeampia toteuttaa.
Myös Suomessa on pyritty sopeutumaan dronejen vaikutuksiin. Esimerkiksi puolijoukkuetelttojen käyttöön taistelukentällä "tulisi alkaa suhtautua kriittisesti", kertoo majuri Kalle Tuominen Jalkaväen vuosikirjassa.
7:43
Ilmatorjunnan kannalta dronejen torjunnan ydin on siinä, että nyt käytössä olevat järjestelmät on suunniteltu pitkälti hävittäjien, helikopterien ja ohjusten kaltaisten suurikokoisten ja arvokkaiden maalien torjuntaan.
– Nyt etsitään kustannustehokkaita järjestelmiä lennokkien tuhoamiseen. Mikroaaltoase on toinen mahdollisuus. Suurvallat käyttävät tähän paljon aikaa ja rahaa, Kelloniemi toteaa.
Näin laser tuhoaa
Laser on käytännössä hyvin voimakasta valoa, jota voidaan riittävän kapeasti suunnattuna hyödyntää sotilaskäytössä.
Siinä missä laserkynä voi olla ikävä kiusa ihmisen silmille, voi voimakas laserase olla koneen tuho.
Laserin tuhoteho perustuu lämpöön, joka kuumentaa kohteen ja näin vaurioittaa sitä. Laser on tehottomampi esimerkiksi ballistisia ohjuksia ja tykinammuksia vastaan, sillä ne ovat suunniteltu kestämään lämpöä.
– Laseraseessa ammuksena on käytännössä sähköä. Sen tuottamisessa on tietynlaisia haasteita, Kelloniemi sanoo.
– Laseraseiden hyötysuhde on tällä hetkellä noin 20–30 prosenttia, loppu menee hukkalämmöksi, joka lämmittää asejärjestelmää. Jäähdytyksessä on omat haasteensa, hän jatkaa.
Yksi rajoitus nykyisissä laseraseissa on se, että mitä pidemmälle sellaisella ampuu, sitä tehottomampia ne ovat lämpövoiman vähentyessä.
Lisäksi esimerkiksi epäsopivat sääolosuhteet voivat aiheuttaa ongelmia. Myrkkyä lasereilla ovat pilviset, sateiset ja sumuiset päivät.
Vielä laserasejärjestelmät eivät ole riittävän kevyitä, jotta yksittäiset sotilaat voisivat käyttää niitä kuin rynnäkkökiväärejä tai sinkoja.
Nykyisellään laserit pitää sijoittaa ajoneuvoihin ja aluksiin. Kelloniemi vertaa niitä liikuttelun suhteen tykkeihin.
Harvinaista herkkua
Yhdysvalloilla on ollut laserase käytössä ainakin vuodesta 2014 asti, CNN kirjoittaa. Britannia puolestaan kehittää omaa laserasettaan, jonka on tarkoitus olla käyttökunnossa vuonna 2027.
Laseraseita uskotaan olevan myös esimerkiksi Kiinalla ja Israelilla, mutta kaiken kaikkiaan ne ovat vielä harvinaista herkkua.
Ukrainan laseraseväitteestä kertoi Suomessa aiemmin Helsingin Sanomat.