Tyttöjen ympärileikkaus uhkaa jopa kahta miljoonaa tyttöä maailmanlaajuisesti, ja koskettaa myös monia Suomessa asuvia tyttöjä ja naisia, sanoo professori Helena Ranta MTV Uutisten haastattelussa.
– Se mikä on tärkeää, on tieto siitä, että toimenpiteen jälkeen on mahdollista tehdä kirurginen korjausleikkaus. Ja käsittääkseni siihen meillä on Suomessa valmius.
Asian parissa muun muassa Afrikassa työskennellyt professori Helena Ranta haluaa heti haastattelun aluksi tietää, puhutaanko tyttöjen ympärileikkauksesta sen "miedommalla määritelmällä" vai sen oikealla nimellä.
– Tyttöjen ympärileikkaus on oikeasti harhaanjohtava nimitys. Se tuo mieleen poikien ympärileikkauksen, vaikka näillä asioilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Ne ovat aivan erilaisia operaatioita. Kyse on todellisuudessa sukuelinten silpomisesta.
Rannan mukaan aihe on valitettavan ajankohtainen edelleen.
– Kyseessähän on täysin perusteeton perinne. Mutta se on noussut esille nyt senkin myötä, että meille on tullut nyt aika paljon turvapaikanhakijoita maista, joissa sukuelinten silpominen on edelleen yleinen käytäntö, jota noudatetaan. Tietysti myös meidän on siksi oltava tietoisia siitä, että on mahdollista, että meilläkin niitä toimenpiteitä tehdään tai että tyttöjä lähetetään ulkomaille silvottavaksi.
– Ymmärtääkseni tästä asiasta ollaan tietoisia ihan viranomaistasolla ja tilannetta seurataan. Suojelupoliisi olisi oikea taho vastaamaan kysymykseen Suomen osalta.
Osa Afrikan hallinnoista irtisanoutuu perinteestä
Ranta on työskennellyt aiheen parissa vastikään Eritreassa. Hän kuvailee kokemusta positiivisemmaksi kuin ennakkoon oli pelännyt.