Euroopan puolustuksen vahvistamiseen täytyy ryhtyä nyt, arvioi britannialainen Venäjä-tutkija ja kirjailija Keir Giles.
Venäjän sotiessa ja Yhdysvaltojen ollessa jakaantunut, Euroopan tulee yhdistyä ja tunnustaa todellinen Venäjän uhka.
Giles vierali Suomessa uuden kirjansa tiimoilta, Kuka puolustaisi Eurooppaa? – Hyökkäävä Venäjä, uinuva manner.
Euroopalla on ongelma ja herättävä on nyt. Tämä on Iso-Britannian johtavan Venäjä-asiantuntijan kylmäävä arvio.
Giles on myös Iso-Britannian ulkopoliittisen instituutin Chatham Housen tutkija ja BBC:n kommentaattori.
Eurooppa jakaantuu itään ja länteen
Gilesin mukaan ongelma on etenkin maantieteellinen, Euroopalle stereotyyppinen itä-länsi-jakoinen. Idässä ollaan hereillä, lännessä ajatellaan edelleen, että ongelma ei koske heitä.
– Maat, jotka ovat lähempänä ongelmaa, tunnistavat ongelman, ymmärtävät sen, ja ovat valmistautuneet. Kun taas Euroopan sisämaa, "Varsovasta länteen" kuten kirjassani sanon, kieltää yhä ongelman. Sota on jotain, mikä tapahtuu jossain kaukana muille ihmisille, eikä vaikuta meihin, Giles sanoo.
Suomi saa Gilesilta kehuja. Kirjassaan hän käyttää kahta maata esimerkkinä oikeanlaiseen varautumiseen Venäjää vastaan; Suomea ja Puolaa.
– Kirjani esipuheessa sanon, että on mahdotonta kirjoittaa kirja Venäjästä ja oikeasta tavasta vastata Venäjälle viittaamatta Suomeen.
Giles sanookin, että hänen suomalaisista kollegoistaan voi olla jo hieman puuduttavaakin, kuinka Suomi aina nostetaan parhaaksi esimerkiksi, kun puhutaan varautumisesta. Ei pelkästään sotilaallisesti, vaan kokonaisvaltaisesti. Siksi Giles sanookin, että Venäjällä ei ole syytä härkkiä Suomea.
Jos Venäjä päättäisi kokeilla Naton Artikla 5:n kestävyyttä, se ei olisi Suomi, vaan jokin "pehmeämpi kohde".
– Kyllähän Venäjä voisi testata Suomea, mutta miksi? Se tulisi todennäköisesti ennemmin heikentämään Venäjää, Giles pohtii.
– Joka tapauksessa, Suomi on paljon paremmin varautunut kuin niin moni muu maa Euroopassa.
Venäjän ydinaseista Giles ei sen sijaan olisi huolissan.
– On hyvin kuvaavaa, että maat, jotka ovat Venäjää lähinnä, ovat vähiten huolissaan Venäjän ydinuhasta. Jos tässä uhassa olisi perää, Venäjää lähinnä olevat maat olisivat suurimmassa riskissä.
– Sen sijaan Yhdysvallat ja Saksa ovat nielleet Venäjän ydinaseretoriikan huolimatta vakuuttavista todisteista, että uhka ei perustu mihinkään, Giles arvioi.
Trump toi ongelmia
Ukrainassa on sodittu jo vuosia, mutta vasta viime aikojen tapahtumat Atlantin toisella puolen ovat hankaloittaneet Euroopan asemia entisestään.
Toisin sanoen, Donald Trumpin uusi valtaannousu laittoi Euroopan tilanteeseen, jossa sen täytyy tosissaan miettiä, mitä tapahtuu, jos Eurooppa tukee Ukrainaa sotilaallisesti, samalla kun Yhdysvallat tukee Venäjän tavoitteita.
– Tämä ei ole hypoteettinen tilanne. On hyvin selvää, että Yhdysvallat, tai pikemminkin Trump-Musk -hallinto, tukee Venäjän tavoitteita Ukrainassa. Nämä niin kutsutut neuvottelut ovat Ukrainan pakottamisprosessi ja kutsu Venäjälle.
Euroopan tulee ottaa huomioon myös se, että Yhdysvaltojen sitoutuminen Natoon ei ole myöskään enää yhtä selvää kuin aiemmin.
Gilesin mukaan kaikilla Euroopan mailla on sama dilemma; Trumpin hallinto täytyy yrittää pitää tyytyväisenä niin kauan kuin mahdollista.
– Vaikka se tarkoittaisikin sitä, että Euroopan pitää leikkiä Trumpin maailmaa hallitsevien fantasioiden mukana, hän sanoo.
– Samalla pitää kuitenkin valmistautua siihen, että tämä suunnitelma ei toimi, ja Yhdysvallat vähentää näkyvästi ja välittömästi sitoutumistaan Eurooppaan.
Tämän vuoksi Gilesin mukaan on selvää, miksi Yhdysvallat puoltaa nyt niin näkyvästi Venäjän tavoitteita tulitaukosopimusta neuvoteltaessa.
– Vaarana tässä tietenkin on se, että Ukraina ei ole tämän prosessin viimeinen uhri. Kun Yhdysvallat ja Venäjä neuvottelevat Euroopan tulevaisuudesta Euroopan pään yli, keskustelun aika on nyt.
USA ei näe Venäjää uhkana
Maailmantilanne on muuttunut. Yhdysvallat on jo aktiivisesti osoittanut, ettei se näe Venäjää enää uhkana. Tästä esimerkkinä on jo se, kuinka helmikuussa YK:n yleiskokouksessa Yhdysvallat äänesti Venäjän ja Pohjois-Korean kanssa vastaan YK:n päätöslauselmaa, jossa tuomitaan Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa.
– On hyvin selvää, että parhaassakin mahdollisessa tapauksessa, Yhdysvaltojen intressi on saavuttaa Ukrainaan tulitauko mahdollisimman nopeasti, pitkän aikavälin tavoitteista välittämättä.
– Pahimmassa tapauksessa tavoite on tietoisesti ja aktiivisesti edistää Venäjän tavoitteita Ukrainassa, Giles sanoo.
Donald Trumpin ja Vladimir Putinin väleistä käydään myös paljon keskustelua. Moni kysyykin, käyttääkö Putin Trumpia pelinappulana, koska Trump haluaa vaalilupauksensa mukaisesti pikaisen rauhan Ukrainaan.
Tämä on Gilesin mukaan täysin mahdollista, mutta vielä enemmän pitää katsoa sitä tosiasiaa, että Trump on aina pyrkinyt miellyttämään Putinia.
Ilmasuojelu mahdollista
Gilesin mukaan läntisen Ukrainan suojeleminen Euroopan ilmavoimilla olisi täysin mahdollista ilman Yhdysvaltojenkin tukea – jos siihen päädytään. Maavoimien lähettäminen Ukrainaan olisi täysin toinen juttu.
– Siihen tarvitaan inventaariota siitä, mitä Euroopan maat voivat tosiasiassa tehdä ilman Yhdysvaltojen tukea, tai jopa Yhdysvaltojen vastustaessa.
Vaikka moni Euroopan maa Gilesin näkemyksen mukaan ei halua myöntää tilanteen vakavuutta, on edistystä nähtävissä.
– Toistaiseksi moni Euroopan johtaja esittää edelleen, ettei tilanne ole niin paha. Mutta eurooppalaisissa lausunnoissa on tapahtumassa asteittain hiipivä rehellisyyden prosessi, jonka näkee nyt leviävän hitaasti mantereen yli länteen.