Työttömyysturvalain uudistus hämmentää itsensä työllistäviä – osan asemaa muutos parantaa

Taiteilijat, freelancerit ja muut itsensä työllistäjät ovat olleet epätietoisia työttömyysturvansa puolesta, koska heidät on vuoden alusta lähtien katsottu yrittäjiksi.

Vuoden alussa voimaan astunut työttömyysturvauudistus ei kuitenkaan tuo muutoksia aiempaan käytäntöön. Oikeus työttömyysturvaan määräytyy yhä sen mukaan, onko omalla työllä työllistyminen sivutoimista vai päätoimista.

– Luovan alan työntekijä, joka tekee keikkatöitä toimeksiantosuhteessa, saa edelleen soviteltua päivärahaa sivutoimisena, jos hän on sitä aiemminkin saanut, lainmuutosta valmistellut vanhempi hallitussihteeri Timo Meling työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo.

Meling painottaa, että TE-toimisto tekee päätöksen sivutoimisuudesta ihan samalla tavalla kuin aiemmin, vaikka luovan työn tekijää nyt pidetäänkin yrittäjänä.

Työttömyysturvalain mukaan toiminta on päätoimista, jos työmäärä on sellainen, että samanaikaisen kokoaikatyön vastaanottaminen estyisi. Lisäksi toiminta katsotaan suoraan sivutoimiseksi ainakin silloin, kun henkilö on ollut vähintään kuusi kuukautta kokoaikatyössä yritystoiminnan ohella.

Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén sanoo, että uudistus voi jopa parantaa joidenkin yrittäjiksi siirtyvien asemaa, sillä toimeksiantojen välillä voi nyt saada kokopäivärahaa. Aiemmin yrittäjän on pitänyt lopettaa toiminta kokonaan.

– Siinä on nyt tehty poikkeus niin sanotun palkansaajaan rinnastettavan yrittäjän kohdalla eli yksinyrittäjän, joka pääsääntöisesti tekee töitä muutamalle harvalle toimeksiantajalle, Hellstén sanoo.

TE-toimistot avainasemassa

Ongelma itsensä työllistäjien näkökulmasta on, että rajanveto sivutoimisuuden ja päätoimisuuden välillä on yhä hankalaa. Esimerkiksi muusikot ja taiteilijat pelkäävät, että vähäinenkin työskentely tulkitaan päätoimiseksi, mikä vie oikeuden työttömyysturvaan silloin, kun töitä ei ole.

Paikallisella TE-toimistolla on pitkälti valta määritellä, onko hakija oikeutettu työttömyysturvaan vai ei, ja TE-toimistojen on todettu olleen päätöksissään epäoikeudenmukaisia.

Eduskunta edellyttikin lain hyväksyessään, että TE-toimistojen väkeä koulutetaan huomioimaan eri alojen erot ja että soveltamista yhdenmukaistetaan.

– Jos hakija epäilee, että nyt ei ole ratkaisu mennyt oikein, kannattaa heti olla yhteydessä TE-toimiston esimiehiin, Meling sanoo.

Meling arvioi, että omaishoitajia, au paireja ja joitakin apurahan saajia ei lainmuutoksen jälkeenkään katsota yrittäjiksi.

Tulo- ja tuntirajoja ehdotettu

Sitran asiantuntijat ovat ehdottaneet, että sivutoimisuuden rajan voisi määritellä euroissa. Tuloperusteinen arviointi olisi Melingin mukaan kuitenkin hankalaa, koska tulojen vähäisyyden katsotaan kuuluvan yrittäjäriskiin.

– On tilanteita, joissa henkilö toimii yrittäjänä täyspäiväisesti eli ei ole työtön, mutta tuloja ei kuitenkaan tule. Tämmöisen toimeentulon turvaamiseen järjestelmää ei nykyisellään ole tarkoitettu.

Eli sellaisen henkilön täytyy mennä muille luukuille?

– Näin se vähän on.

Ratkaisuksi on esitetty myös tuntirajoja. Melingin mukaan niissä on huonoa se, että rajat voisivat estää joiltain muuhun työhön menemisen ja toisilta ei.

– Toisaalta jos sanottaisiin, että kymmenen tuntia on ok, se muodostaisi suoraan rajan sille, että yhdettätoista tuntia ei kannata ottaa vastaan. 

TE-toimisto toivoo selvempiä kriteerejä

Uudenmaan TE-toimiston mukaan lain soveltamisen ja asiakkaiden näkökulmasta olisi hyvä, jos lainsäädäntöön tulisi selkeämpiä määritelmiä sivu- ja päätoimisuudelle.

Tällaisia voisivat olla esimerkiksi työhön käytetyt työtunnit tai tulot. Näin tarvittaisiin vähemmän kokonaisarviointia ja yrittäjän omia selvityksiä.

Asiakkaat eivät TE-toimiston kokemuksen mukaan välttämättä aina hirveästi ymmärrä paneutua selvitysten tekemiseen ja sen vaikuttavuuteen arvioitaessa työn määrää. 

TE-toimistot ovat saaneet hiljattain uudet ohjeet työ- ja elinkeinoministeriöltä ja ne ovat sovellukseen menossa. Ohjeissa on pieniä täsmennyksiä ja selkeytyksiä arviointia varten.

– Muutama esimerkki on laitettu lisää ja kirjoitustapaa on aavistuksen yritetty selkeyttää, mutta eivät ohjeetkaan radikaalisti voi muuttua, kun lainsäädäntö pysyy entisellään, sanoo vanhempi hallitussihteeri Timo Meling työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Uuden lain myötä helpottuu myös laskutuspalveluosuuskunnan kautta työskentelevien asiakkaiden tilanne.

Enää jokaista pätkää ei tarvitse katsoa erikseen aiemman ohjeen mukaisesti, vaan on mahdollisuus kerralla ratkaista työn olevan jatkossakin silloin tällöin tehtävää satunnaista eli sivutoimista työtä.

Lue myös:

    Uusimmat