Valtiovarainministeriön työryhmäraportti arvioi Suomen tämänhetkistä työmarkkinoiden tilaa. Raportissa listataan myös aloja, joilla on liikaa tai liian vähän tarjontaa työntekijöistä.
Raportin mukaan työttömyys on alentunut Suomessa, mutta kokonaisuutena työttömien määrä on yhä erittäin korkea. Siksi työvoimapulasta ei voida puhua, vaikka avoimien työpaikkojen määrä onkin lisääntynyt.
15 ammattia, joissa on eniten pulaa työvoimasta
- Ylilääkärit ja erikoislääkärit
- Rakennusalan työnjohtajat
- Puhelin- ja asiakaspalvelukeskusten myyjät
- Rakennusinsinöörit
- Sosiaalityön erityisasiantuntijat
- Puheterapeutit
- Yleislääkärit
- Hammaslääkärit
- Myyntiedustajat
- Hitsaajat ja kaasuleikkaajat
- Sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat
- Toimisto- ja laitossiivoojat
- Betonirakentajat ja raudoittajat
- Muut rakennustyöntekijät
- Lastentarhaopettajat
15 ammattia, joissa on eniten ylitarjontaa työvoimasta
- Yleissihteerit
- Johdon sihteerit ja osastosihteerit
- Vaatturit, pukuompelijat, turkkurit, hatuntekijät
- Toimittajat
- Graafiset ja multimediasuunnittelijat
- Huonekalupuusepät
- Tieto- ja viestintäteknologian asentajat
- Valokuvaajat
- Sisustussuunnittelijat
- Painajat
- Myyjät
- Elektroniikan ja automaation laitteiden asentajat
- Yhteiskunta- ja kulttuuritutkijat
- Painopinnan valmistajat
- Tuote- ja vaatesuunnittelijat
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa työttömyyden arvioidaan laskeneen hitaasti vuoden 2017 aikana ja työttömyysasteen trendin olleen marraskuussa 8,2 prosenttia. Työttömyys on laskenut selvästi kaikilla alueilla ja kaikissa ikä- ja ammattiryhmissä.
– Näyttää siltä, että työttömyysasteen laskun pysähtyminen johtuu ainakin osittain piilotyöttömien sekä muiden työvoiman ulkopuolisten aktivoitumisesta työnhakuun, mikä on normaalia suhdannetilanteen parantuessa, raportissa kerrotaan.
Rekrytointi on työnantajille vaikeaa
Tilastokeskuksen toimipaikkahaastatteluissa käy ilmi, että 28 prosenttia työvoimaa hakeneista toimipaikasta koki työvoiman saannin vaikeaksi. Samansuuntaisia tuloksia käy ilmi myös Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometrista, jossa kaikista vastaajista 23 prosenttia kärsi rekrytointiongelmista.
Saman suhdannebarometrin mukaan osa teollisuuden yrityksistä kokee työvoimapuutteen estävän tuotannon tai myynnin kasvun.
Työvoimapulan avuksi koulutusta, kannustimia ja työperäistä maahanmuuttoa
Valtiovarainministeriön raportissa arvioidaan myös Suomen työmarkkinoiden työvoimakapeikkoja. Työvoimakapeikoilla tarkoitetaan tiettyjä toimialoja, alueita ja ammattiryhmiä koskevia ongelmia työvoiman saatavuudessa.
Työ- ja elinkeinotoimistojen syksyn ammattibarometrissa havaittiin 32 ammattia, joissa on pulaa työvoimasta. Pula ei ole missään ammatissa erityisen suurta koko maan tasolla, mutta alueellisia eroja on. Suuresta työvoimapulasta voidaan puhua muutamien ammattien osalta esimerkiksi Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.
Raportin mukaan työvoimapulaa voidaan helpottaa usein eri keinoin. Yleisellä tasolla työvoiman liikkuvuuden, osaamiseen ja koulutukseen panostamisen, työperäisen maahanmuuton sekä kannustimien kerrotaan olevan tärkeitä työmarkkinoiden kohtaannon parantamiseksi. Jotta työvoimakapeikkoihin voidaan puuttua, tarvitaan ammattikohtaista tietoa kapeikkojen syistä. Työvoimakapeikkojen kerrotaan olevan osittain luonnollinen ilmiö kysynnän ja tarjonnan vaihdellessa suhdanteiden mukana.
Asiasta uutisoi ensimmäisenä Iltalehti.