Haastattelu kolmen kuukauden välein herättelee työtöntä, mutta ei välttämättä tuo julkisen talouden säästöjä, arvioi hyvinvointisosiologian professori Juho Saari Itä-Suomen yliopistosta.
Uudistuksen kustannusvaikutukset pystytään hänen mukaansa arvioimaan vasta ajan kuluessa.
STT:n tietojen mukaan hallitus arvioi, että haastatteluita toteutettaisiin joka vuosi 750 000 enemmän kuin nyt. Lisätyövoimaa haastatteluiden tekemiseen tarvittaisiin 350–550 henkilötyövuoden verran.
Paljon keskustelua herättäneestä uudistuksesta kuullaan torstaina lisää, kun työministeri Jari Lindström (ps.) kertoo hallituksen esityksestä. Ensi vuoden alusta jokainen työtön haastatellaan kolmen kuukauden välein.
– Mikä on lisäresurssoinnin ja työllistymisen suhde? Kukaan ei pysty vielä arvioimaan, kuinka paljon tällä tavoin löydetään työpaikkoja, Juho Saari sanoo.
Haastattelut pakko tehdä
Saari pitää uudistusta silti hyvänä, sillä ensimmäiset kolme kuukautta ovat työllistymisen kannalta kriittistä aikaa. Tehoa lisäisi hänen mukaansa se, jos työvoimaviranomaista pääsisi tapaamaan.
– Se on ikään kuin sellainen kellonsoitto. Vaikutus tulee sitä kautta, että niin sanottu sopeutumisefekti vähenee.
Myös nyt työtön haastatellaan kolmen ja kuuden kuukauden työttömyyden jälkeen sekä sen jälkeen puolivuosittain. Työvoimaviranomaisilla on kuitenkin laaja mahdollisuus arvioida, tarvitaanko haastattelua. Vastaisuudessa haastattelut on pakko järjestää kolmen kuukauden välein.
Hallitus laskee, että työttömyysturvamenot vähenisivät 20 miljoonalla, jos työttömyyden keskimääräinen kesto lyhenisi edes yhdellä päivällä.
